Trans ry:n varapuheenjohtaja esittelee minut mukavasti suurelle yleisölle:
En ole koskaan käyttänyt transi-sanaa, tuossa yhteydessä taivutin trans-sanan, sillä en aina jaksa kirjoittaa transsukupuolinen tai transihminen. Lisäksi Twitterissä olen tottunut käyttämään typistetympää kieltä merkkirajoituksen vuoksi.
Varapuheenjohtaja jatkaa:
Vai niin, karkasiko mopo hieman käsistä?
- Nää on sellaisia ihmisiä, joita
en kyl ihan pysty ymmärtämään. Miten voi olla trans ja terf. Jos joku osaa
selittää niin mielelläni kuuntelen!
Oma kommentti:
-
Kuka tässä on sun
mielipideoikeutes kieltäny? Nähdäkseni tässä on lähinnä todettu, että sun
mielipitees on paskoja ja muita transihmisiä vahingoittavia
-
ja siis haluun viel painottaa,
että ajatus, että tässä oltais vihasia sulle koska "oot transihminen joka
kehtaa olla eri mieltä". Ei, kun sun mielipiteet on haitallisia ja edustaa
ajatusta, että transihmisten tulis alistua melkeenpä aivan kaikessa.
-
Mun mielestä on kans älyttömän
loukkaavaa miten puhut transnaisista ja meitä koskevista asioista transmiehenä.
Se on about tasoa cismies laukomassa mielipiteitään naisvihasta.
Oma kommentti:
Huomatkaa, suoraan ei sanota, ettei minulla ole oikeutta omiin mielipiteisiini. Seuraavaksi kuitenkin sanotaan, kuinka mielipiteeni ovat paskoja ja vahingollisia transihmisille. En kyllä ymmärrä, millä tavalla näkemykseni voivat olla haitallisia, sillä en ole mitenkään vaikutusvaltainen henkilö, enkä myöskään ole transpolilla töissä. Sen sijaan transaktivistit kontrolloivat yhteiskunnan transnarratiivia erittäin tehokkaasti ja heidän näkemyksiään tungetaan opetussuunnitelmiin, yleiseen kielenkäyttöön ja lainsäädäntöön. En tajua, missä vaiheessa nämä muiden kyykyttäjät ovat saaneet näin paljon valtaa.
"Paskat mielipiteet" ovat myös varsin
subjektiivinen näkemys. Sain jokin aika sitten kommentin vanhaan postaukseeni, jossa
olin käsitellyt detransitiota ja syitä, jotka voivat olla transkokemuksen
taustalla:
”Hei, kiitos tästä postauksesta. Olen
miettinyt viime aikoina näitä sukupuoliasioita paljon, kun ne ovat olleet
enempi esillä netissä ja omat psykiatriset tutkimukset on käynnissä. Sain juuri
epävakaan diagnoosin ja nyt postauksesi perusteella se taitaa sittenkin olla
juuri se syy, mikä itsellä selittää ne kipuilut sukupuolen kanssa.”
En ymmärrä, millä tavalla näkemykseni voivat
olla vahingollisia, kun käsittelen trans-aihetta useammasta eri näkökulmasta,
ja käsittelen myös transyhteisön tabuja. Olen sanonut monta kertaa, että jos
jutuissani huomaa asiavirheitä, niin juttujani saa tulla korjaamaan, en väitä
olevani kaikkitietävä. Toivotan kommentoinnin tervetulleeksi.
En myöskään ihan ymmärrä, millä tavalla alistuisin, kun olen sitä mieltä, että transaktivistien vaatimukset ovat kohtuuttomia, ja ajattelen myös muitakin kuin vain itseäni ja omaa viiteryhmääni.
Todellisuudessa minua on auttanut
sopeutumaan yhteiskuntaan, kun olen ollut asioiden kanssa realistinen, enkä ole
vaatinut kuuta taivaalta. Sen sijaan transaktivistit haluavat pakottaa muun
yhteiskunnan pyörimään heidän napansa ympärillä täysin epärealistisin
vaatimuksin. Niin kauan, kun he asettavat epärealistisia odotuksia, he eivät
tule olemaan tyytyväisiä.
Kyseinen transnainen blokkasi minut, kun
sanoin hänelle, ettei minulla ole ongelmia transnaisten kanssa, vaikka olenkin
tuonut ilmi, ettei transnainen ole samanlainen kuin syntyperäinen nainen.
Lisäsin myös, etten myöskään ole naisten vihaaja, vaikka minua on siitäkin
syytetty transmiehuuteni vuoksi.
En edes kovin paljon ole puhunut transnaisista, sillä en itse ole transnainen, enkä täten tiedä mitään transnaisten sielunelämästä. Olen kyllä ottanut kantaa transnaisten osallistumisesta naisten urheiluun, minkä vuoksi päädyin myös feministisen puolueen kuntavaaliehdokaan blokkiin. Olen sanonut, että transnaisilla hormonihoidosta huolimatta on epäreilu etu verrattuna biologisiin naisiin lajeissa, joissa voimalla, nopeudella ja kestävyydellä on merkitystä.
Vai onko
tässä urheilu-kysymyksessä vain transnaisilla oikeus tuoda näkemyksensä esille,
vaikka transnaisten osallistuminen naisten urheiluun vaikuttaa myös muihinkin
kuin pelkästään transnaisiin? Tältä tämä kieltämättä vaikuttaa. Tiedoksi, että
olen itse aikoinaan harrastanut urheilua ennen transitiota, eli tietämykseni
urheilusta ei ole puhtaan maallikon tasolla.
Jos tätä tekstiä lukee joku transnainen, niin
naisystäväni on kertonut, että hän suhtautuu huomattavasti paremmin ja myötämielisemmin
sellaisiin transnaisiin, jotka kokevat empatiaa biologisten naisten kokemista
ongelmista. Sen sijaan jos transnainen väittää olevansa identiteettinen
syntyperäisen naisen kanssa, niin tuo herättää lähinnä myötähäpeää, sillä
transnainen ei voi mitenkään kokea sellaisia asioita, jotka ovat yksinomaan
biologisten naisten ominaisuuksia, kuten esimerkiksi kuukautiset.
Olen kyllä törmännyt myös transmiehiin, joilla
on vaikeuksia hyväksyä oma erilaisuutensa verrattuna biologisiin miehiin, ettei
tähän yksinomaan transnaiset syyllisty.
Transaktivistin kommentti:
”Joo. Mulle riittää ihan vilkaisu sun blogiin. Mikäli sun sukupuoli on niin heikoilla, että se menee rikki siitä että joku alaikäinen korjaa juridisen sukupuolensa, niin se on silloin sun henkilökohtainen ongelma. Sen sun tunteen perusteella ei yksinkertaisesti voida kiistää toisten transihmisten oikeutta juridiseen sukupuolen korjaukseen.
Tilanne on nyt se, että sun pitää ihan itse ottaa vastuu sun tunteista ja
käsitellä ne. Se meinaa sitä, että muiden ihmisten oikeuksia/hyvinvointia ei
voi uhrata sun epävarmuuden/tunteen alttarille. Tää on ihan oikeasti se
tilanne, missä sun pitää ottaa vastuu itsestäsi. Jos sä otat henkilökohtaisesti
sen kun joku toinen korjaa juridisen sukupuolensa, niin voin sanoa. Ettei se oo
sun asia. Ja on epäkypsää vastuuttaa muita ihmisiä omista tunteista.”
Oma kommentti:
Minähän en ole missään vaiheessa kieltänyt
juridisen sukupuolen vaihtamista, mutta mitäpä faktoista, kunhan transaktivisti
pääsee uhriutumaan. Erittäin hyvä esimerkki, kuinka juttujani tahallaan
vääristellään ja irrotetaan asiayhteyksistä, eikä edes suostuta lukemaan
juttujani kunnolla. Transaktivistit voisivat itse ottaa vastuun omista
tunteistaan, ja hyväksyä sen, etteivät kaikki ole heidän kanssaan samaa mieltä.
Transaktivistien jutuista huokuu ylimielisyys ja henkinen väkivalta todella kauas.
Jos transaktivistit olisivat kykeneviä
itsereflektioon, sanoisin heille, että heidän kannattaisi miettiä omaa
viestintätyyliään, joka ulkopuolisin silmin on todella ilkeää ja
aggressiivista.
Toisessa transblogissa käsiteltiin kysymyksiä
Oikeus olla-lakialoitteen pohjalta ja kerrottiin sellaisten maiden tilanteista,
joissa juridisen sukupuolen itsemäärittely on voimassa. Bloggaaja totesi, että
hän on enemmän kiinnostunut siitä, kuinka paljon lakiuudistus hyödyttää
transihmisiä kuin siitä, millaisia haittoja siitä olisi muille. Kävin
kommentoimassa kyseistä kirjoitusta, kopioin kommentin tänne. Jätin
pohdinnastani pois kaikki väärinkäytöt ja hupivaihtajat, sillä keskityin
pelkästään siihen, kuinka paljon transsukupuoliset hyötyvät mahdollisesta
itsemäärittelystä. Tummennan tärkeät kohdat:
”Minua kyllä kiinnostaa transihmisten
hyvinvointi, olenhan itse trans, mutta olen miettinyt, kuinka paljon
itsemäärittely hyödyttää transihmisiä. Olen sitä mieltä, että itsemäärittely
hyödyttää sellaisia transihmisiä, jotka ovat saaneet transhoitoja, mutta
transpolien resurssien puutteiden vuoksi näillä ihmisillä kestää saada puolto
juridisen sukupuolen muuttamiseen toiselta transpolilta.
Mutta sitten nämä ihmiset, jotka eivät halua mitään transhoitoja tai jotka
haluavat vaihtaa juridisen sukupuolen ennen medikaalista transitiota. Jos nyt
jätän kaikki väärinkäytöt yms. pois pohdinnastani, olen miettinyt, kuinka
paljon tällaiset yksilöt hyötyvät juridisen sukupuolen muuttamisesta, vai onko
siitä jopa enemmän haittaa heille.
Tällaisella yksilöllä voi olla lähipiiri, joka kohtelee tällaista yksilöä hänen
haluamallaan tavalla. Mutta entä muu maailma sitten? Ihmiset kuitenkin
sukupuolittavat ihmiset ulkonäön perusteella, eikä se, että passin
sukupuolimerkintä muuttuu, niin se ei vaikuta sosiaaliseen todellisuuteen.
Minua myös mietityttää, kuinka paljon joillakin ihmisillä on mukana
"sitten kun"-ajattelua. Eli ajatellaan, että juridisen sukupuolen
itsemäärittely on avain onneen, mutta onko se sitä oikeasti, niin on kokonaan
toinen asia.
Tämä ei liity varsinaisesti tähän aiheeseen, mutta minulla on aito huoli
nykyisen transaktivismin tavoiteesta poistaa kaikenlainen portinvartiointi.
Olen varma, että juridisen sukupuolen itsemäärittely on vain välivaihe,
seuraava tavoite on poistaa portinvartiointi medikaalisista transhoidoista.
Näen tämän huolestuttavana, sillä minulla on tunne, että meillä on
tulevaisuudessa iso määrä katujia, jotka ovat todella vihaisia, miksi heitä ei
kukaan estänyt menemästä transhoitohin. Tässä kohtaa transhoidot myös muuttuvat
kyseenalaisiksi. Valitettavasti ihminen ei aina ymmärrä omaa parastaan, vaikka
niin luulisikin.
Ymmärrän, että jotkut kokevat minun
esittämäni kritiikin ahdistavana, mutta koen melko yliampuvana sen, kuinka
jotkut ovat kutsuneet minua terfiksi. Sanon myös suoraan, että transaktivistien
käytös Twitterissä ei ulkopuolisten silmissä vaikuta kovinkaan fiksulta, mikä
myös vahvistaa monien näkemystä siitä, ettei Oikeus olla-lakialoite ole
kovinkaan vahvalla pohjalla. Oma suhtautuminen on myös muuttunut entistä
nihkeämmäksi.
Kysyin Twitterissä Translasten ja nuorten perheen yhdistykseltä
pukuhuonekysymystä, koska juridinen sukupuoli vaikuttaa kyllä jonkin verran
sukupuolitettuihin tiloihin. Itse olen käynyt tapahtumissa, joissa majoitus on
mennyt juridisen sukupuolen mukaan, eli olen nukkunut miesten kanssa samassa
huoneessa. Jos en olisi saanut transhoitoja, niin tuo olisi kyllä ollut melko
ahdistavaa.
Jos itsemäärittely astuu voimaan, en usko kuitenkaan, että Oikeus
olla-lakialoitteen kaikki kohdat tulevat astumaan voimaan, sillä osa niistä on
todella radikaaleja, kuten esim. mahdollinen huostaanotto ja ns.
transrekisterin poisto. Tällä hetkellä transsukupuolisten kohdalla lukee
”transseksuaalisuus vahvistettu” ja päivä, jolloin juridinen sukupuoli on
muuttunut. Kuitenkin joskus transsukupuolinen voi tarvita vanhoja tietoja
jostain syystä, ja vanhojen tietojen poisto voi vaikeuttaa tietojen
yhdistämistä.
Itse koen, että transihmisiä auttaisi tässä kohtaa eniten, jos transpoleille
saisi enemmän resursseja (tiedän toki, ettei raha tule tyhjästä.)”
Itsehän en siis ole ikinä ymmärtänyt trans ilman
dysforiaa-konseptia, enkä ymmärrä, miten juridisen sukupuolen muuttaminen
hyödyttäisi yksilöä ilman transhoitoja. Toki olen varsin tietoinen, että trans-kirjo
on paisunut kuin pullataikina viime vuosien aikana, ja trans ilman dyforiaa-näkemys
on yleistynyt.
Loppuun vielä totean, että yksi syy, miksi kävin kirjoittamaan tätä blogia, johtui siitä, kuinka olen kokenut, etten voi puhua rehellisesti tuntemuksistani toisten transihmisten kanssa. Minulla on vahva tunne, että tällä hetkellä osa ihmisistä päätyy määrittelemään itsensä jonkin sortin transihmiseksi liian heppoisin perustein ja myös hakeutuvat transhoitoihin. Nämä ihmiset viettävät aikansa netin kaikukammioissa, joissa samanmieliset toistelevat puhkikuluneita mantroja. Tällaisessa mielentilassa on sitten helppo hakeutua transhoitoihin ja odotukset voivat olla myös epärealistisia.
Kun nämä ihmiset myöhemmin huomaavat, ettei muu maailma toimi transition myötäkään samalla tavalla kuin netin kaikukammioissa, he saattavat päätyä katumaan transhoitoja. Todennäköisesti he ovat vihaisia siitä, miksi heitä ei kukaan estänyt menemästä transhoitoihin.
Olen jo nyt nähnyt netissä jonkin verran kommentteja, kuinka transpoleilla olisi tällä hetkellä useampi detrans-ihminen, mutta tämä toki perustuu netin kuulopuheisiin, eikä minulla ole varmaa tietoa aiheesta.
Toisaalta ihmisten asenne huoliini tuntuu
olevan "mitä sitten?" ja saan kuulla, kuinka olen saappaiden nuolija,
TERF, sekulaari transsukupuolinen ja anti-transaktivisti. Minulta on myös
kysytty, miksi minua kiinnostaa, jos joku mies menee naisten tiloihin
ahdistelemaan naisia, koska ei tuo minuun vaikuta, sillä olen läpimenevä
transmies, eivätkä monet naisten asiat minua enää kosketa.
Ihmisille
tuntuu olevan tärkeintä oman napansa tuijottaminen, eikä muilla ole juuri
väliä.