Tervehdys lukjoille.
Tässä tekstissä haastattelen toista
transmiestä, joka on myös todella turhautunut nykyiseen transaktivismiin. Toteutan
jatkossa vastaavanlaisia haastatteluja, joten jos olet transsukupuolinen (tai
mahdollisesti detrans-henkilö), joka on turhautunut nykyiseen transaktivismiin,
ja haluat tuoda kantasi (anonyymisti) esille, otathan minuun yhteyttä.
Sähköpostiosoitteeni löytyy blogini sivupalkista.
Tämänkertainen haastattelu alkaa tästä:
Kuka olet?
Olen nelikymppinen transmies. Tajusin jo hyvin pienenä, etten ole tyttö. Lapsuudessani ja teiniaikanani ei vielä puhuttu julkisuudessa transsukupuolisuudesta, transvestiiteista kylläkin. Ihmettelin, mikä kummajainen oikein olen, kunnes reilu kymmenen vuotta sitten kuulin termin transsukupuolinen. Aluksi olin iloinen siitä, että asiasta puhutaan.
Viime
vuosina asiaa on nostettu tapetille jo niin paljon, että koko termi on kärsinyt
inflaation, eikä meitä enää oteta vakavasti transaktivistien takia. Muutenkin
mediassa on aiheen tiimoilta äänessä aina ne pari huomionkipeintä. He eivät
edusta kaikkia transihmisiä.
Miksi et kannata juridisen sukupuolen itsemäärittelyä?
Se aiheuttaisi ennen kaikkea ongelmia naisille tarkoitetuissa tiloissa.
Kuvitellaan tilanne, että transnainen ilmestyy uimahallissa tai kuntosalilla
naisten pukuhuoneeseen ja suihkutiloihin ”tyttökikkelinsä kanssa” ja siellä on
lapsia tai teini-ikäisiä tyttöjä. Ahdistavaahan se olisi! Siellä voi myös olla
naisia, jotka on raiskattu ja peniksen näkeminen naisille suunnatuissa tiloissa
triggeröisi traumamuistoja. Tämä ei olisi reilua naisia kohtaan.
Intersektionaaliset feministit eivät enää aja naisten asiaa. Totuus on, että myös transihmiset syyllistyvät seksuaaliseen ahdisteluun. Tiedän tapauksia, myös Suomesta, ja itsekin koin muutama vuosi sitten rajojen rikkomista, lääppimistä ja painostusta transihmisen taholta.
Sekin on fakta, että autogynefiilejä on olemassa. Olisi kai parempi ratkaisu,
että kuntosaleilla ja uimahalleissa olisi kolmannetkin pukuhuoneet ja
peseytymistilat muunsukupuolisille ja transihmisille (niille, jotka eivät ole
käyneet hoidoissa, eivätkä mene läpi), mutta kuinka hitossa sellaisia pystytään
rakentamaan. Onko edes tilaa ja remontti maksaisi omaisuuden.
Kuinka tärkeänä pidät transpolin psykiatrisia tutkimuksia ennen
transhoitojen aloittamista? Mitä ajattelet heistä, jotka valittavat
transpoleista?
Äärimmäisen tärkeinä! Näitä tutkimuksia aina arvostellaan ja niistä kerrotaan
kauhutarinoita. Ne ovat ensiarvoisen tärkeitä, koska niillä varmistetaan se,
ettei henkilön sukupuolikokemus johdu mielenterveyden häiriöistä, kuten
psykoosista, dissosiaatiosta tai muusta traumaoireilusta.
Psykiatriset tutkimukset saisivat olla pidempiä ja perusteellisempiä, etenkin jos kyseessä on kovin nuori ihminen. Jos hoitoihin lähdetään, niiden tuloksia ei voi perua. Siitä seuraa mm. psyykkisiä ongelmia, ahdistusta ja traumoja.
On huolestuttavaa ja outoa, että ihmiset neuvovat toisilleen, mitä tutkimuksissa kannattaa sanoa saadakseen hoitoja. Miksi valehdella? Piilottelevatko he valehtelemalla omia mielenterveysongelmiaan (joiden kanssa heillä on tapana olla erittäin avoin mm. Twitterissä, diagnoosit luetellaan jo biossa).
Sanot, että transhoitoja katuvien määrä tulee kasvamaan tulevaisuudessa.
Miksi ajattelet näin?
Ajattelen näin edellä puhumani syyn vuoksi. Liian lyhyiden ja pintapuolisten tutkimusten takia läpi pääsee porukkaa, joka ei ole henkisessä tasapainossa. He luultavasti tajuavat myöhemmin tehneensä väärän ratkaisun tai hoitaneet traumojaan väärällä tavalla, hormoneilla ja leikkauksilla. Sitten on nämä valehtelijat. Kolmas ryhmä, joka tulee ehkä myöhemmin katumaan, ovat tosi nuoret ihmiset. Sellaiset, jotka ovat keksineet transsukupuolisuuden vasta hiljattain ja saaneet kavereiltaan ja transaktivisteilta vahvistusta ja kannustusta lähteä hoitoihin.
Uskon ROGD-teoriaan. On epärehellistä kiistää sitä faktaa, että nuoret ottavat toisiltaan vaikutteita ja haluavat erottua joukosta. Tämä on trendi. Transsukupuolisuus on joillekin uusi punk, keino kapinoida normeja vastaan.
Pronominiongelmaiset eli muunsukupuoliset, laaja they/them porukka on
näkyvää ja heitä on paljon. Ennenhän käytiin transhoidoissa siksi, että
haluttiin mennä läpi vastakkaisen sukupuolen edustajana. Muunsukupuoliset haluavat
rusinat pullasta. Joku haluaa testot, mutta ei partaa. Ei se niin toimi.
Mielestäni yhteiskunnan ei tarvitse kustantaa näiden pronominiongelmaisten
kehonmuokkauksia. Yksityisellä puolella voi omilla rahoillaan teettää vaikka
kikkelin otsaan, jos tahtoo.
Mitkä kolme asiaa sinua ärsyttävät eniten nykyisessä transaktivismissa?
Ensimmäisenä tulee mieleen kulttimaisuus. Siitä löytyy hyviä tekstejä
googlettamalla ja mm. Samettiorkidean blogissa on siitä juttua. On
rakkauspommitusta uusille jäsenille, joku tuntee ehkä ensimmistä kertaa
kuuluvansa joukkoon ja saavansa hyväksyntää. Ihminen aivopestään aktivistien
teeseillä ja termeillä. Hän alkaa sitten muiden aktivistien tavoin toistelemaan
niitä samoja mantroja ja väitteitä faktoina kuin papukaija. Heistä ei ole
keskustelemaan asiallisesti, ei ole taitoja eikä halua. He mieluummin
haistattelevat niille, jotka kyseenalaistavat heidän teesejään ja sitten
blokkaavat.
Kultin tavoin he elävät mieluummin eristäytyneessä samanmielisten
kuplassaan kuin keskustelevat. Kun on kerran kulttiin liittynyt, siitä on
vaikea päästä pois, jos mielipiteet muuttuvatkin. Pelottaa siitä aiheutuvat
ongelmat, muiden suuttuminen ja petturiksi tekeminen. Tämä kyvyttömyys ja
haluttomuus dialogiin on se toinen asia, joka ärsyttää. Kolmas asia on sitten
varmaan tämä eri tavalla ajattelevien transsukupuolisten vaientaminen ja se, että detransitioituneista ei saisi puhua. Olisihan näitä ärsyttäviä asioita
pidempikin lista.
Homomies Laventeliveikkonen on omalta osaltaan kritisoinut hyvin nykyistä transaktivismia ja sen haitallisista vaikutuksista seksuaalivähemmistöihin.
Kerroit aikaisemmin, että sinulla on huonoja kokemuksia transaktivisteista.
Kertoisitko tarkemmin näistä kokemuksista?
Tämä on siinä mielessä vaikea kysymys, etten voi kertoa kovin
yksityiskohtaisesti. Pelkään, että minut tunnistetaan ja joudun maalituksen
kohteeksi. Sanotaan nyt, että sitä on jo tapahtunut kerran, ja se sai minut
hiljennettyä pitkäksi aikaa. En pidä konflikteista, enkä halua, että minua
doksataan (mm. Panda Eriksson on tehnyt tätä joillekin). Haluan elää rauhallista
elämää ilman, että tarvitsee huolestua mistään kosto-operaatioista.
Transaktivistit ovat hyvin aggressiivisia ja vihaisia ihmisiä. Voi vain arvailla, millaisia ongelmia heillä on käytöksensä taustalla. Intersektionaaliset feministit ja trans-allyt ovat spleinanneet ja raivonneet minulle, kun olen somessa kertonut omia näkemyksiäni. Siis naiseksi syntynyt feministi, joka on muka ally, katsoo voivansa hiljentää transmiehen, jonka oikeuksia muka ajaa? Kyllä, tätä tapahtuu. Naurattaisi ellei suututtaisi.
Sanomiseni ovat johtaneet myös seksuaalisen suuntautumiseni arvuutteluun
(sanovat kuitenkin ettei saisi olettaa…) sekä ulkonäköni haukkumiseen. Vastaan
nimettömänä, koska en jaksa sellaista enää. Pakko sanoa, että tästä lähtien teen
kunnianloukkauksista ja häirinnästä rikosilmoituksen hyvin matalalla
kynnyksellä, jos sitä vielä tapahtuu.
Pidätkö ymmärrettävänä sitä, kun monet seksuaalivähemmistöön kuuluvat
haluavat irtisanoutua transaktivismista?
Erittäin ymmärrettävänä ja olen pahoillani heidän puolestaan! LGBTQIA+ (voi
helvetti miten pitkä rimssu tuosta on tullut ja pitenee vaan) ei aja enää
homojen, lesbojen ja biseksuaalien asiaa. LGB-liike onnistui saamaan
seksuaalivähemmistöjen tilannetta paremmaksi, koen että homofobia väheni ja
homoudesta tuli normaali juttu. Puhumattakaan oikeudesta mennä naimisiin saman
sukupuolen edustajan kanssa. Paljon hyvää tapahtui. Transaktivistit
soluttautuivat pikkuhiljaa seksuaalivähemmistöjen liikkeeseen ja Prideen
vallaten sen itselleen. Se tapahtui niin salakavalasti, että se tuli kuin
puskista. Yhtäkkiä vaan puhuttiin vain transihmisten ja etenkin
muunsukupuolisten asioista.
Nyt tilanne on jo se, niin ulkomailla kuin
Suomessakin, että homofobia on jälleen lisääntymässä. Uskomatonta takapakkia!
Ja ironista kyllä, se tapahtuu transaktivistien toimesta. Hehän vastustavat
syrjintää? Rapakon takana, mutta pikkuhiljaa täällä kotimaassakin on alettu
painostamaan lesboja ja homoja deittailemaan transihmisiä. Feministithän muka
vastustavat seksuaalista häirintää, mutta silti yhtäkkiä lesbon pitäisi
kiihottua ”tyttökikkelistä” (voi hitto mikä termi) ja homomiehen pitäisi
innostua pillusta. Näin karkeasti ilmaisten. Homot ja lesbot yritetään
häivyttää ja syyllistää. Olet transfoobikko ja paha ihminen, jos et deittaile
transihmistä. Tämä, jos mikä on eheytystä. Ristiriitaista, että samat aktivistit
vastustavat eheyttämistä...
Millä tavalla koet, että transaktivistit aiheuttavat vahinkoa
transsukupuolisille? Tuntuuko sinusta, että transaktivistit lähinnä pilaavat
transsukupuolisten maineen?
Ehdottomasti pilaavat maineen! Minua aikoinaan helpotti tulla viimeinkin ulos
kaapista, vuosikausien häpeän jälkeen. Oli upeaa, että läheiseni ja kaverini
hyväksyivät asian. Moni oli transsukupuolisuuteni arvannutkin. Tunsin olevani vapaa. Mutta sitten… Ilmestyivät aktivistit. Heidän erittäin hyökkäävä ja
komenteleva käytöksenä saa minut häpeämään transsukupuolisuuttani. Pelkään
ihmisten ajattelevan, että olen samanlainen kuin he… Yhtä vihamielinen ja
huomionkipeä.
Pelkään, että minua luullaan transtrenderiksi ( kyllä, heitä on),
vaikka ”olin trans ennen kuin se oli cool”. Olen uusille tuttavuuksille kuitenkin
kohtelias ja ystävällinen, rento kaveri. En halua että minuun kohdistuu
ennakkoluuloja aktivistien mölyämisen takia. Aina ovat esillä ne samat naamat,
pandaerikssonit ja pikirantaset lähinnä. He EIVÄT edusta minua, minulla ei ole
mitään yhteistä heidän kanssaan, enkä allekirjoita heidän sekoilujaan. Häpeän…
Lisäksi tunnen myös myötähäpeää. Aina ei tiedä, pitäisikö itkeä vai nauraa, kun
transaktivistien puuhia seuraa.
Millaisia terveisiä haluaisit lähettää transaktivisteille?
Rauhoittukaa ja miettikää. Opetelkaa itsereflektoinnin taitoa ja menkää
itseenne. Olkaa itsellenne rehellisiä ja analysoikaa käytöstänne. Miksi olette
niin aggressiivisia, onko käytöksenne reilua muita kohtaan? Miettikää meitä
transihmisiä, jotka koemme teidät haitallisina meille. Käsitelkää tarvittaessa
terapiassa asioitanne. Minä pyydän, että rauhoitutte ja lopetatte hevonpaskan
kertomisen faktoina, tutkimuksissa valehteluun kannustamisen, asioiden
vääristelemisen ja mustan kääntämisen valkoiseksi. Lopettakaa alaikäisten päiden
sekoittaminen. Antakaa seksuaalivähemmistöille tilaa olla oma itsensä. Voisin
jatkaa vielä pitkästi, mutta tämä riittäköön.
Muita kommentteja nykyisestä transaktivismista, joita haluaisit vielä sanoa?
Seta, THL, Yle ja kaikki muut tärkeät ja näkyvät instanssit: älkää suostuko
transaktivistien painostukseen ja manipulointiin. Suhtautukaa kriittisesti ja
arvioikaa, onko faktoina esitetyt asiat edes totta. Lehdistölläkin on
peiliinkatsomisen paikka: Yle etenkin julkaisee paljon transjuttuja.
Tarkistakaa faktat.
Transpolille sellaisia terveisiä, että seuratkaa Twitteriä. Siellä on mm.
poliittisesti ja ideologisesti värittyneen Trans Ry:n porukkaa ja tukijoita
sekä Feministisen puolueen jäseniä, jotka toimivat ongelmallisesti ja
levittävät disinformaatiota. Laittakaa tarkemmat seulat tutkimuksiin
mielenterveyshäiriöiden osalta. Ehdotan pidempiä tutkimuksia. Siitähän riemu
repeäisi, mutta ei kannata taipua järjettömiin vaatimuksiin. Lopuksi
haluan vielä sanoa, että porukan suhde transpoliin on outo. Sinne halutaan
hinnalla millä hyvänsä ja sitten kun sinne päästään, haukutaan koko poli aivan
lyttyyn. Ei sinne ole pakko mennä. Tällaisia ajatuksia mulla. Odottelen
muutosta järkevämpään suuntaan.