Oikeus olla samaa mieltä transaktivistien kanssa

Edellinen kirjoitukseni on kerännyt tähän mennessä eniten lukukertoja blogissani. Lisäksi kyseinen teksti on myös saanut eniten kommentteja.

Valtavirran transaktivismin ja naisten oikeuksien väliset ristiriidat ei ole aiheena mitenkään sellainen, etteikö siitä olisi muut ihmiset aiemmin keskustelleet. Erityisesti radikaalifeministit ovat aiheesta puhuneet paljon.

Monet tietävät, että radikaalifeministit eivät ole transsukupuolisten parhaimpia ystäviä. Tämän vuoksi ihmiset eivät mielellään ota tosissaan radikaalifeministien esille nostamia näkemyksiä edes silloin, kun kyseiset näkemykset ovat sellaisia, jotka jopa minä transmiehenä allekirjoitan.

Jaoin edellisen tekstin kommenttikentässä erään suomalaisen radikaalifeministisen blogin postauksen, joka kertoi esimerkkejä, millaisia ongelmia naisille on koitunut siitä, kun sukupuoli on perustunut itsemäärittelylle joko juridiikan tai käytännön tasolla.

Joku lukija on voinut miettiä, miksi ihmeessä transmies jakaa radikaalifeminististä materiaalia. Sanon nyt suoraan, että minulle jonkun seuraaminen somessa tai tietyn tahon materiaalin jakaminen ei ole merkki siitä, että olisin kaikista asioista samaa mieltä kyseisen tahon kanssa. Minä en halua luoda jotain omaa Twitter-kuplaa, jossa en näe mitään sellaista, josta en pidä tai ole 100% samaa mieltä. 

Edellisessä tekstissä mainitsin, että kerroin eräälle kaverilleni, millaisia ongelmia on ollut sellaisia maissa, joissa juridisen sukupuolen itsemäärittely on voimassa. Kaverini kauhistuneena totesi, ettei hän ollut ajatellut sellaista mahdollisuutta, että kuka tahansa mies voisi tekeytyä transnaiseksi päästäkseen naisten tiloihin. Itsemäärittely omalla ilmoituksella mahdollistaa tämän.

Myöhemmin tekstini kommenteissa väännettiin siitä, ovatko väärinkäytöt tapahtuneet sellaisissa maissa, joissa juridisen sukupuolen itsemäärittely on voimassa vai on kyse ollut siitä, että sukupuolen itsemäärittely on ollut voimassa käytännön tasolla.

 Minulle sanottiin, että jos ongelmat ovat tapahtuneet sellaisissa maissa, joissa juridisen sukupuolen itsemäärittely ei ole ollut voimassa, niin ei ole mitään syytä vastustaa juridisen sukupuolen itsemäärittelyä. Tässä kohtaa naurahdin ääneen, koska juridisen sukupuolen itsemäärittely voisi juuri johtaa sellaisiin väärinkäytön tilanteisiin. Toisaalta minulla on myös muita perusteluja, miksi en puolla itsemäärittelyä. 

Lainaan tähän saamaani kommenttia:

”Vaikka sukupuoli ei olisi virallisesti ilmoitusasia, se ei takaa, etteikö lakia kierrettäisi. Jos ongelmia tulee jo nyt, kuten Britanniassa ja muualla on käynyt, itseidentifikaation kirjaaminen lakiin ei ainakaan vähennä niitä. Suomessa miehet pääsevät vankilassa jo naisten puolelle käytännössä omalla ilmoituksella

(https://www.rikosseuraamus.fi/fi/index/seuraamukset/saannokset/maarayksetjaohjeet/sukupuolenkorjausprosessinlapikayneenjakorjausprosessissaolevanhenkilonsijoittaminenrikosseuraamuslaitoksessa80042018.html):

"-- Juridisen sukupuolen muutoksen edellytyksenä ei ole osallistuminen terveydenhuollon toimenpiteisiin, kuten hormonihoitoihin tai genitaali- tai muihin kirurgisiin toimenpiteisiin. -- Kun henkilö on sukupuolen korjausprosessissa, hänet kohdataan sukupuolessa, jota hoito vahvistaa."

"Kun on tiedossa henkilön sukupuolen korjausprosessi, tehdään laitossijoittelu ensisijaisesti hänen sukupuoli-identiteettinsä mukaan huomioiden henkilön sukupuolen korjausprosessin vaihe ja henkilön oma toive." ”

 

Tämän jälkeen alettiin näsäviisastelemaan, että määritelläänkö laissa, mitä pukuhuonetta kukakin saa käyttää. Kun vastasin tähän, että jos ei olisi mitään väliä, mitä pukuhuonetta kukakin käyttää, ei meillä olisi erikseen sukupuolitettuja tiloja. Tämän jälkeen minulle sanottiin, että laissa ei ole sellaista kohtaa, jossa juridisella naisella olisi oikeus olla naisten tiloissa. Kopioin tähän oman kommentin:

 ”Jos henkkareissa lukee nainen, ei henkilöä tuosta noin vaan poisteta naisten tiloista, vaikka henkilö olisi ulkoisesti selkeästi mies. Toki henkilölle voi sanoa, että hän on väärässä tilassa, mutta jos hän näyttää henkkarit, jossa lukee nainen, niin ei häntä voi estää olemasta naisten puolella.

Jos olet sitä mieltä, että voi estää, niin samalla kenet tahansa juridisen naisen (oli sitte kaikki transhoidot läpikäynyt transnainen tai miehekäs nainen, joka ei edes ole trans) voisi poistaa naisten tilasta, jos joku kokee heidät ahdistavana.”

Lainaan tähän myös kommenttia, jonka sain edelliseen postaukseen:

”Jos uimahallin sääntöihin kuuluu, että naisten pukuhuoneeseen saavat mennä vain naiset, ja naisten pukuhuoneessa oleva mies on juridisesti nainen, mihin henkilökunta voi perustaa määräyksensä, että tämän juridisen naisen on poistuttava pukuhuoneesta? Henkilön "poitamiseen paikalta" tarvitaan järjestyksenvalvojan tai poliisin valtuudet ja ne on hyvin tarkkaan määritelty, kuten myös se, että paikalta poistamiseen täytyy aina olla perusteltu syy. Jos tässä syy olisi se, ettei mies saa olla naisten pukuhuoneessa, täytyy pystyä määrittelemään kuka on mies. Jos mies on juridiselta sukupuoleltaan nainen, en tiedä, miten hänen poistamisensa naisten pukuhuoneesta on perusteltavissa. Ja kuten Tulenhenki huomautti, kaikkia on kohdeltava tasapuolisesti, eli jos juridinen nainen poistetaan paikalta sillä perusteella, että hän on biologinen mies, ei kellään biologisella miehellä olisi oikeutta olla naisten pukuhuoneessa, ei transnaisillakaan.”

 

Fakta on, että juridisen sukupuolen itsemäärittelyn väärinkäyttöä ei voi mitenkään kontrolloida. Tämän seikan vuoksi kukaan ei pysty vastaamaan, miten väärinkäytöt voisi estää. Jos tällaista edes kysyy erittäin kohteliaaseen sävyyn, niin saa transfoobikon leiman. Lainaan tähän kaverini kommentit:

 

 

 

Mainittakoon, että kaverini on erittäin kaukana transfoobikosta. Olen haastatellut häntä blogissani täällä.

 Varsinkin kun nykyään on yleistynyt sellainen näkemys, ettei kenenkään sukupuolta voi olettaa tämän ulkonäön perusteella, ja että pelkkä identiteetti määrittää sukupuolen. Itse en pidä lainkaan tästä ajattelutavasta, koska siitä seuraa lukuisia ongelmia, joista kärsivät myös perinteiset transsukupuoliset.

Edellisen tekstin kommenttiketjussa totesin, että mielestäni on varsin naiivia ajatella, etteikö transsukupuolinen voisi vastustaa juridisen sukupuolen itsemäärittelyä.

Sain tällaisen kommentin:

”No kukas niin ajattelee. Mutta ei se että sekulaari transsukupuolinen vastustaa lakimuutosta aatteellisista syistä tee vastustamisesta yhtään sen järkevämpää tai perustellumpaa kuin jos joku fundamentalisti cissukupuolinen vastustaa sitä uskonnollisista syistä.”

Naurahdin sekulaarille transsukupuoliselle. Minusta se oli niin hauska, että laitoin sen blogini kuvaukseen.

Tämän jälkeen jäin miettimään kyseistä kommenttia enemmän. Miksi ihmeessä minun täytyisi ajatella juuri tietyllä tavalla, koska olen transsukupuolinen? Kuuluuko transsukupuolisuuteen jotenkin automaattisesti se, että pitäisi ajatella asioista kuten transaktivistit sanovat?

Minä en kannata juridisen sukupuolen itsemäärittelyä omalla ilmoituksella. Minulla on tähän varsin hyvät perustelut. Minulle juridisen sukupuolen itsemäärittely omalla ilmoituksella varsinkin ilman mitään transhoitoja ei ole mikään ihmisoikeus-kysymys. Minä en jaa sellaista maailmankuvaa, jossa sukupuoli ei liity millään tavalla kehoon. Tämän vuoksi en myöskään pidä nykyisestä pronomini-vouhotuksesta.

 

Lainaan tähän kommentin, jonka olen saanut toiseen postaukseen, tummennan tärkeät kohdat:

”Miksi en kestä nykyistä t-aktivismia. Se pakottaa ihmiset toimimaan vastoin omaa kehollista kokemustaan. Olla sellainen kuin on (tai tavoitella sellaista kehoideaalia kuin haluaa) on eri asia kuin vaatia tulla nähdyksi ja koetuksi tietyllä tavalla. Tulkinta toisen ihmisen sukupuolesta ei perustu toisen kertomaan pronominiin, vaan siihen miltä tämä näyttää, kuulostaa, tuoksuu, miten käyttäytyy jne. Sen tulkinnan ihminen tekee varsin automaattisesti. Nykyinen identiteetti = pronomini = sukupuoli -henki on vieraantunut fyysisestä todellisuudesta ja ikään kuin vaatii muiltakin vastaavaa vieraantumista. Mä taas haluan elämässäni vaalia hyvää yhteyttä omaan kehooni.”

En tiedä tämän kommentoijan taustoja, mutta olen hänen kanssaan samaa mieltä. Minä en ollenkaan pidä ajatuksesta, ettei ihmisen sukupuolta voisi olettaa tämän ulkonäön perusteella. Valtaosa ihmisistä ei pidä tällaisesta. Minun kohdallani ongelma on myös siinä, että ihmiset helposti voivat luulla, että itse ajattelen näin, koska olen transsukupuolinen.

Olen kuitenkin melko varma, että juridisen sukupuolen itsemäärittely tulee astumaan voimaan, jos ei nyt jotain aivan ihmeellistä tapahdu. Tästä tulevat hyötymään sellaiset transsukupuoliset, joiden ulkonäkö ja sukupuoli-identiteetti ovat yhtenevät, eli he ovat jo aloittaneet transhoidot, mutta transpolien resurssien puutteiden vuoksi menee paljon aikaa, ennen kuin he saavat puollon juridisen sukupuolen muuttamiseen. Mutta koska juridisen sukupuolen itsemäärittely tarkoittaa nimensä mukaisesti sitä, että kuka tahansa, vaikka ei olisi edes transsukupuolinen, voisi vaihtaa juridisen sukupuolensa.

Lisäksi translaki-kamppanjoinissa on puhuttu todella paljon turhista ja pakotetuista hormonihoidoista, vaikka transsukupuoliset haluavat hormoneja. Lisäksi transpolit on haukuttu maan rakoon. En ole koskaan ymmärtänyt heitä, jotka valittavat transpoleista. Niin kauan, kun transhoidot maksetaan julkisella puolella, valtiolla on myös oikeus päättää, kuka voi aloittaa transhoidot.

Tässä yhteydessä en tarkoita konkreettisesti valtiota vaan lääkäreitä, joiden tehtävä on arvioida, hyötyykö tutkittava transhoidosta. Kannatan lisääntymiskyvyttömyyden vaatimuksen poistoa, koska sillä ei ole käytännön tasolla merkitystä, lisäksi vaatimuksen poisto vähentää byrokratiaa.

Olen kuitenkin totaalisen kyllästynyt iänikuisesta propagandasta, kuinka transsukupuolisia muka pakkostelirilisaatioitasiin. Transhoidot tekevät ihmisestä lisääntymiskyvyttömän.

En pidä lainkaan sellaisesta aktivismista, jossa vedotaan tarkoituksella tunteisiin, valehdellaan, mustamaalataan ja hiljennetään ihmiset, jotka eivät ole asioista samaa mieltä, vaikka he mahdollisesti kuuluisivat samaan viiteryhmään.

Keskustelupalstojen antia:

 

Poimintoja Twitter-kuplasta: 

 

 

 

 

 

 

 

Transaktivismi ja naisten oikeudet

Keskustelin erään kaverini kanssa siitä, millaisia ongelmia juridisen sukupuolen itsemäärittelyyn voi liittyä. Kerroin, että sellaisissa maissa, joissa juridisen sukupuolen itsemäärittely on voimassa, on tapahtunut ongelmia.

Kun juridisen sukupuolen on voinut vaihtaa ilman minkäänlaisia psykiatrisia tutkimuksia ja lääketieteellisiä transhoitoja, mies on saattanut tekeytyä transnaiseksi päästäkseen naisten tiloihin, joissa kyseinen henkilö on sitten ahdistellut tai jopa raiskannut naisia. Toisaalta monet sanovat nykyään, että jos henkilö sanoo olevansa trans, niin silloin henkilö on trans, eikä tähän vaadita sukupuolidysforiaa tai muitakaan perusteluja.

Tämän vuoksi emme voi tietää, ovatko nämä häiriintyneet mieskehoiset ihmiset olleet ”transnaisia” vai pervoja setiä, jotka ovat tekeytyneet transnaisiksi. Transaktivistit ovat yleensä sanoneet, etteivät nämä henkilöt ole todellisuudessa transihmisiä vaan miehiä, jotka ovat tekeytyneet transnaisiksi.

Mielestäni transaktivistit ovat tässä kohtaa tekopyhiä, kun samaan aikaan he korostavat, kuinka ihminen itse määrittelee sukupuolensa ja kuinka kenenkään sukupuoli-identiteettiä ei saa kyseenalaistaa.

Kaverini kertoi minulle, ettei hän ollut edes ajatellut tuollaista mahdollisuutta. Toisaalta ymmärrän, koska juridisen sukupuolen itsemäärittelyn ongelmista tai transaktivismin epäkohdista ei juuri puhuta julkisuudessa.

Myöhemmin keskustelin aiheesta naisystäväni kanssa. Puhuin siitä, kuinka minua ärsyttää, että niin monet ihmiset eivät näe transaktivismin epäkohtia. 

Kerroin hänelle myös, kuinka olin netissä nähnyt erään transsukupuolisen kommentin siitä, kuinka kyseinen transsukupuolinen oli ottanut kansanedustajiin yhteyttä translain uudistuksen epäkohdista, eikä ollut saanut mitään vastausta tähän.

Naisystäväni totesi tällä tavalla:

”Ei suurin osa ihmisistä kyseenalaista transaktivismia, koska se on ainut taho, joka tuuttaa suurella volyymilla tätä infoa. Puuttuu sellainen taho, joka ilman änkyröintiä olisi realistinen. Tavallaan käsitän sen, että kansanedustajat uskovat Setan kaltaista lähdettä mieluummin kuin yksittäisiä ihmisiä.

Ongelma onkin siinä, että tämä intersektionaalisuus on kietoutunut niin syvälle, että on hämärtynyt se, mikä on järkevää suvaitsevaisuutta ja mikä on sitten sellaista ”olen niin avomielinen, että aivoni tipahtivat pois.”

The Guardianissa julkaistiin vuonna 2018 artikkeli, jossa lääketieteelliset transhoidot läpikäyneet transnaiset ilmaisivat huolensa siitä, kuinka juridisen sukupuolen muuttamisen sidos lääketieteellisiin hoitoihin oltiin poistamassa, ja siitä oltiin tekemässä puhtaasti itse määriteltävissä oleva.

Näiden transnaisten mukaan tämä hämärtäisi rajaa, mikä ero on heidän ja naisiksi itsensä määrittelevien täysin miesvartaloisten trans-identiteettisten, joilla osalla on seksuaalisia fetissejä. Jos nämä täysin mieskehoiset itsensä naiseksi määrittelevät saisivat muuttaa juridisen sukupuolensa naisiksi, ja vaatisivat päästä naisten pukuhuoneisiin, tämä olisi uhka naisten oikeuksille.

Lisäksi se heikentäisi transnaisten luotettavuutta ja asemaa yhteiskunnassa. Seurauksista maksaisivat myös lääketieteelliset transhoidot läpikäyneet transnaiset, vaikka he eivät olisi ongelmista missään vastuussa.

En nosta tätä seikkaa esille sen takia, että haluaisin leimata transnaiset miehisiksi pervoiksi. En halua lietsoa tällaisia ennakkoluuloja transnaisia kohtaan.

Valitettavasti nykyään on melko tavanomaista ajatella, että voi olla transsukupuolinen ilman sukupuolidysforiaa. Itse vastustan vahvasi tätä näkemystä, koska tällöin transsukupuolisuuden merkitys hämärtyy täysin. Perinteinen transsukupuolinen, joka kärsii voimakkaasta sukupuoliristiriidasta, ei hyödy juridisen sukupuolen itsemäärittelystä.

Kun voi olla trans ilman dysforiaa, ja kun juridisen sukupuolen voi vaihtaa omalla ilmoituksella ilman lääketieteellisiä transhoitoja, emme tiedä, kuka täysin mieskehoinen ihminen on transnainen vai onko kyseessä pervo setä, joka tekeytyy transnaiseksi päästäkseen naisten tiloihin ahdistelemaan naisia.

Edellisessä tekstissäni nostin esille erään transnaisen kommentin. Kommentin kaltaiset transnaiset eivät ole minkäänlainen uhka naisten oikeuksille. Laitan osan kommentista tähän näkyville:

”Minä olen biologisesti mies, sosiaalisesti ja juridisesti nainen. Fyysisesti näytän naiselta, enkä aiheuta minkäänlaista hämminkiä missään. Jos jossain paikassa aiheuttaisin, niin jättäisin menemättä. Tässä ei ole itselleni mitään epäselvää, mitään mikä olisi vaikea sanoa ääneen, eikä kyse ole millään lailla minun tai kenenkään muunkaan mielipiteistä vaan tosiasioista.

Kaikilta osin en tietenkään ole enkä voikaan olla samalla viivalla niiden kanssa, jotka ovat sosiaalisen naiseuden saaneet jo syntymässä biologian myötä. Joistakin naisten asioista ja ongelmista en ymmärrä yhtään sen enempää kuin miehetkään, vaikka monet esimerkiksi turvallisuuteen ja fyysiseen koskemattomuuteen liittyvät ovat toki samojakin.

 Hyväksyn sen, kunnioitan sitä ja pystyn sen kanssa elämään oikein hyvin. Sosiaalisen naiseuden edellytyksenä taas on onnistunut transitio, onhan se ihan päivänselvää ettei kyseessä ole mikään ilmoitusasia.”

Itse kannatan sitä, että transsukupuolinen voi siirtyä käyttämään sukupuoli-identiteetinsä mukaisia wc- ja pukuhuonetiloja transhoitojen myötä. Kuitenkin fyysiset muutokset tapahtuvat sen verran hitaasti, minkä vuoksi transsukupuolinen saattaa olla tilanteessa, ettei hän olemuksensa puolesta sovi miesten eikä naisten puolelle.

Tiedän myös sellaisia transsukupuolisia, jotka eivät uskalla käyttää sukupuolitettuja tiloja, koska he pelkäävät aiheuttavan hämmennystä muissa ihmisissä.

Tämän vuoksi kannatan, että naisten ja miesten tilojen lisäksi olisi myös yksittäisiä unisex-koppeja. Näitä samoja tiloja voisivat käyttää myös sellaiset ihmiset, joilla on muita erityistarpeita, joten tällaisesta hyötyisivät myös muutkin kuin transsukupuoliset.

 

 

"Järjen on pakko voittaa jossakin vaiheessa"

Ennen kuin aloitin tämän blogin kirjoittamisen, olin miettinyt jo pidemmän aikaa mahdollisen blogin perustamista. Olin hyvin tietoinen siitä, että minulla on jonkin verran varsin ”epäsuosittuja” mielipiteitä. Mietin myös, lukisiko kukaan juttujani. Lopulta päätin perustaa blogin, koska olin totaalisen kyllästynyt valtamedian luomaan varsin yksipuoliseen mielikuvaan transsukupuolisuudesta.

Blogini tarkoituksena on tuoda omalta osaltani ilmi, etteivät kaikki transsukupuoliset ole yksimielisiä nykyisestä transsukupuolisuuteen liittyvästä keskustelusta. Osa transsukupuolista minä mukaan luettuna ei voi sietää nykyistä transaktivismia, joka kääntyy itseään vastaan. Olen aiheesta puhunut enemmän täällä.

Suomessa nykyinen transkeskustelu pyörii hyvin vahvasti translain uudistamisen ympärillä. Itse en kannata juridisen sukupuolen itsemäärittelyä. Olen perustellut näkemykseni täällä ja täällä.

Eräällä keskustelupalstalla (jonne blogini on linkattu muutaman kerran) törmäsin hyvään kommenttiin, jonka oli kirjoittanut transnainen. Minusta on todella helpottavaa huomata, etten ole mielipiteiltäni yksin.

Päätin kopioida kyseisen transnaisen kommentin tänne, sillä mielestäni ihmisillä on oikeus tietää sellaisten transsukupuolisten näkemyksistä, jotka eivät ole yhteneviä nykyisen transaktivismin kanssa. Tummennetut kohdat ovat omia merkintöjäni:

 

 Transnainen:

”Kiitos asiallisesta vastauksesta. Sanomattakin on selvää, että ymmärrän. Tämä ketju oli mielenkiintoinen löytö. Ihan oikeasti haluan alleviivata sitä, että tämä nykyhullutus on todella vastenmielistä myös meille, jotka oikeasti täyttävät transsukupuolisuuden (tähän saakka) yleisesti hyväksytyn lääketieteellisen määritelmän. Lopullisesti tämä homma ajettiin päin seinää väittämällä, ettei minkäänlainen dysforia ole transsukupuolisuuden edellytys.

Minua hirvittää ja kammottaa tämä ja se on minusta yhtä loogista kuin se, ettei murtunut luu enää olisikaan luunmurtuman edellytys. Samoin nämä yhtäkkiä ilmestyneet höpinät "ei-binäärisyydestä" ja lukemattomasta määrästä eri sukupuolia, jotka voivat henkilön pään sisällä vaihdella myös päivästä tai hetkestä toiseen. Ihan oikeasti, voiko joku näyttää yhdenkin vaikka "genderfluidiksi" itseään kutsuvan ihmisen, joka muuten on edes auttavasti tasapainossa itsensä ja elämänsä kanssa?

Yhtäkkiä minunkin viiteryhmäkseni ollaan Setasta ja muualta pakottamassa tällaista mitä ilmeisimmin epävakaasta persoonallisuudesta kärsivää hörhöpoppoota. Todellakin olemme ihan samassa veneessä kritisoidessamme tätä kehitystä, vaikka emme muuten kaikesta ihan samaa mieltä olisikaan.

Minä olen biologisesti mies, sosiaalisesti ja juridisesti nainen. Fyysisesti näytän naiselta, enkä aiheuta minkäänlaista hämminkiä missään. Jos jossain paikassa aiheuttaisin, niin jättäisin menemättä. Tässä ei ole itselleni mitään epäselvää, mitään mikä olisi vaikea sanoa ääneen, eikä kyse ole millään lailla minun tai kenenkään muunkaan mielipiteistä vaan tosiasioista.

Kaikilta osin en tietenkään ole enkä voikaan olla samalla viivalla niiden kanssa, jotka ovat sosiaalisen naiseuden saaneet jo syntymässä biologian myötä. Joistakin naisten asioista ja ongelmista en ymmärrä yhtään sen enempää kuin miehetkään, vaikka monet esimerkiksi turvallisuuteen ja fyysiseen koskemattomuuteen liittyvät ovat toki samojakin.

 Hyväksyn sen, kunnioitan sitä ja pystyn sen kanssa elämään oikein hyvin. Sosiaalisen naiseuden edellytyksenä taas on onnistunut transitio, onhan se ihan päivänselvää ettei kyseessä ole mikään ilmoitusasia.

Vaikka mitä väitetään niin jokainen tietää, minkä näköistä ja oloista ihmistä pidetään miehenä tai naisena. "Leidipenikset" ja muut tämmöiset jutut herättävät minussa vain ja ainoastaan sen tunteen, että voiko tämä oikeasti olla totta. Tiedän, että hyvin monet kaltaiseni jo aikoja sitten transitioituneet ihmiset ajattelevat ihan samalla lailla. Huh huh, ei voi muuta sanoa. Järjen on pakko voittaa jossakin vaiheessa.”