Kommentti Trans ry:n puheenjohtajan mielipidekirjoitukseen Helsingin Sanomissa

Trans ry:n puheenjohtaja Valo Vesikauris oli kirjoittanut 31.10 Helsingin Sanomiin mielipidekirjoituksen otsikolla ”Transsukupuolisuus ei ole mielipidekysymys”. Päätin kommentoida Vesikauriin esittämiä näkemyksiä.

 

Vesikauris: "IHMISOIKEUDET eivät ole mielipidekysymyksiä. Kun puhutaan transsukupuolisten ihmisten oikeudesta itsemäärittelyyn, keholliseen koskemattomuuteen ja oikeuteen elää vapaasti ja turvassa omana itsenään, esiin nousee silti puheenvuoroja sen puolesta, että näiden oikeuksien puolustamisen lisäksi olisi tärkeää kuulla vastakkaisia näkemyksiä tasapuolisuuden nimissä."

Kommentti:

 - Ihmisoikeudet eivät ole tyhjästä revittyjä kaikkivoipia totuuksia vaan ne ovat sopimuksia, jotka ovat syntyneet neuvottelujen tuloksina.

 - Koska juridisen sukupuolen itsemäärittely on mahdollista käytännössä kenelle tahansa ilman mitään kriteereitä, se vaikuttaa koko yhteiskuntaan ja käsitykseen siitä, kuinka ymmärrämme sukupuolen käsitteen. Tämän takia on perusteltua kuunnella kaikenlaista näkökulmaa aiheeseen liittyen.

- Transsukupuolisuuden kontekstissa on mielenkiintoista puhua "kehollisesta koskemattomuudesta", sillä transsukupuoliset nimenomaan haluavat kehoa muokkaavia transhoitoja. Mitä tulee "omana itsenä elämiseen", niin transsukupuolinen lähtökohtaisesti haluaa tehdä itseensä muutoksia.

 

Vesikauris: "Translakiuudistuksen yhteydessä ”erilaisten mielipiteiden” kuulemisen puolesta on puhunut muun muassa kansanedustaja Leena Meri (ps). Tällaisen lähestymistavan vuoksi lakiuudistusta parhaillaan käsitteleviin eduskunnan valiokuntiin on kutsuttu kuultaviksi ihmisoikeus- ja asiantuntijatahojen lisäksi yksittäisiä henkilöitä sekä järjestöjä, jotka suhtautuvat transsukupuolisiin avoimen torjuvasti ja vihamielisesti."

Kommentti:

- Sama pointti kuten aiemminkin, eli koska lakiuudistus vaikuttaa siihen, kuinka yhteiskunnassa ymmärrämme sukupuolen käsitteen. Tämän vuoksi erilaisia näkökulmia on tärkeä kuunnella.

-Kun jotain tahoa kutsutaan avoimen torjuvaksi ja vihamieliseksi, pitäisi tästä myös antaa konkreettisia esimerkkejä. 

- LHB-Liitto on yksi taho, jonka kuulemisesta transaktivistit eivät pidä. Kuitenkin pitää muistaa, että moderni transaktivismi ratsastaa sen yhteiskunnallisen hyvän tahdon varassa, jonka seksuaalivähemmistöt ovat vuosikymmenien saatossa luoneet. Tämän vuoksi on täysin perusteltua, että muun muassa LHB-Liitto esittää näkemyksensä lakiuudistuksesta.

Vesikauris: "Transihmisten oikeuksia vastustavien soraäänten nostaminen yhtä arvokkaiksi ansioituneiden ihmisoikeustoimijoiden ja asiantuntijoiden näkemysten, tutkimustiedon sekä kansainvälisten sopimusten ja suositusten kanssa luo tasapuolisuusharhan, joka antaa transvihamielisyydelle ja ihmisoikeuksien vastustamiselle legitimiteettiä, joka ei niille kuulu."

Kommentti:

- Mitkään Suomea velvoittavat ihmisoikeussopimukset eivät sano, että juridinen sukupuoli pitäisi perustua itsemäärittelyyn. Suomi on saanut huomautuksia muodollisesta "pakkosterilisaatio"- vaatimuksesta, jonka poistoa toki itsekin kannatan, vaikka käytännössä sillä ei ole merkitystä. Ensinnäkin itse halutut transhoidot tekevät steriiliksi ajan myötä, toisekseen lääkärit ovat vuosia kiertäneet kyseistä muodollista vaatimusta. Meillä on esimerkiksi julkisuudessa ollut myös "synnyttävä mies" eli biologinen nainen, joka on juridisesti mies. Tämä esimerkki kertoo, ettei meillä ole varsinaista pakkosterilisaatiota.

- On toki arvostettavaa, että transsukupuolisten oloja halutaan parantaa, mutta minkään ryhmän oikeuksia ei voida ajaa muiden ihmisryhmien yli. Esimerkiksi tietyt modernin transaktivismin tavoitteet ovat ristiriidassa naisten ja lasten oikeuksien kanssa.

 

Lopuksi sanottakoon, että vaikka kikkailisimme määritelmillä, termeillä ja merkinnöillä dokumenteissa, pelkästään tällä ei ole merkitystä arkielämän todellisuuteen. Jos ei käy medikaalisia transhoitoja läpi, elämä ei eroa käytännössä mitenkään muista syntymäsukupuolen edustajista, vaikka identifioituisikin jollain toisella tavalla. Kehollisuus vaikuttaa siihen, kuinka meidät kohdataan. Myös sellaiset ihmiset, jotka puoltavat nykyistä laveaa transsukupuolisuuden määritelmää, suhtautuvat eri tavalla transitioituviin transsukupuolisiin ja niihin, jotka vain kutsuvat itseään transihmisiksi, vaikka eivät kävisi minkäänlaisia transhoitoja läpi. Puhua voi mitä tahansa, mutta käytös kertoo todellisen asenteen.

Juridisen sukupuolen itsemäärittely Norjassa ja transaktivismin kehityksestä 1990-luvulta tähän päivään

Tervehdys blogini lukijoille. Tässä kirjoituksessa haastattelen norjalaista transmiestä, jolla on paljon näkemyksiä nykyisen transaktivismin tilanteesta. Halusin haastatella häntä, sillä Norjassa on voimassa laki juridisen sukupuolen itsemäärittelystä, joka on ajankohtainen keskustelunaihe myös meillä Suomessa.

Haastattelu on käännetty norjasta suomeksi ruotsin kielen taitoni perusteella.

Haastattelu alkaa tästä:

 

Kuka olet?

Olen Mikael ja 47-vuotias. Aloitin transprosessin naisesta mieheksi (ftm) kirjoittamalla kirjeen paikkaan Rikshospitalet, kun olin 12-vuotias. En saanut tuolloin vastausta, joten kirjoitin uuden kirjeen 14-vuotiaana. Tällöin kerrottiin, että transprosessille on 20 vuoden ikäraja. Aloitin hormonit vuonna 1994. Ensimmäinen leikkaus oli vuonna 1997 ja lisäleikkaukset sijoittuivat pitkälle ajanjaksolle. Pari faktaa itsestäni: pidän Elviksestä ja olen todella ujo.

 

Norjassa on juridisen sukupuolen itsemäärittely voimassa. Millä tavalla aiheesta keskusteltiin ennen lain voimaantuloa? Kuinka paljon uusi laki on auttanut transihmisiä? Entä mitä ongelmia uudesta laista on seurannut?

Asiasta ei käyty kunnollista julkista keskustelua. Yritimme, mutta kiinnostusta ei ollut. Olimme myös osa "asiantuntijaryhmää", jonka piti antaa neuvoja ja suosituksia. Ryhmä ei ollut kovin toimiva, eikä monilla ollut kokemusta aiheesta. Mainitsimme, että vaikutusarviointi pitäisi tehdä, koska se oli osa toimeksiantoa. Tästä huolimatta meille kerrottiin, ettei sillä ole seurauksia.

Itsemäärittelyn myötä byrokratia on helpottunut, eivätkä kirurgiset toimenpiteet ole vaatimuksena laillisen sukupuolen muuttamiselle.

Olen huomannut, että julkinen transaiheeseen liittyvä keskustelu on kiristynyt. Uskon tämän johtuvan laillisen sukupuolen vaihtamista koskevasta laista. Monet ihmiset suhtautuvat hyvin skeptisesti siihen, että kuka tahansa voi vaihtaa laillista sukupuolta lähettämällä lomakkeen verkossa, jolloin muutaman viikon kuluttua olet eri sukupuolta. Vaatimuksia ei ole ollenkaan.

Norjassa on ollut ainakin yksi tapaus, jossa peniksellinen juridinen nainen aiheutti naisten tiloissa hämmennystä. Aluksi biologinen nainen sai syytteen peniksellisen juridisen naisen läsnäolon kyseenalaistamisesta, mutta myöhemmin biologinen nainen vapautettiin syytteistä.

En usko, että useimmat ihmiset suhtautuvat negatiivisesti siihen, että laillisen sukupuolen saa vaihtaa lääketieteellisen transprosessin myötä, mutta monet pelkäävät, että itsemäärittelyyn perustuvaa lakia käytetään väärin. Pukuhuoneisiin, urheiluun ja vankilaan liittyy monia kysymyksiä. Meidän olisi pitänyt keskustella näistä asioista etukäteen, eikä vasta jälkikäteen.

 

Mitä eroja on nykyisen transaktivismin ja sinun transprosessisi alkuvaiheen aikaisen transaktivismin välilä?

Aikoinaan meidän piti taistella tullaksemme kuulluiksi sekä poliittisesti että tiedotusvälineissä. Sukupuolidysforiasta kärsiville ei ollut omaa järjestöä. Tieto oli hyvin rajallista. Internet oli lapsenkengissä, ja siellä oleva tieto oli pääosin englanniksi.

 Loin ensimmäisen henkilökohtaisen verkkosivuston FtM-transsukupuolisille. Nykyään Internetissä on valtava määrä tietoa, mikä on osaltaan hyvä juttu, mutta valitettavasti väärää tietoa on myös paljon. Sosiaalisella medialla on ollut valtava vaikutus tapaamme kommunikoida. Lapsiin ja nuoriin kohdistuva paine on täysin erilaista kuin ennen. Transaiheeseen liittyvä keskustelu on hyvin polarisoitunutta. On käynyt selväksi, että tiedämme liian vähän, ja tarvitsemme lisää tutkimusta.

 

 Osaatko sanoa, miksi FtM-transhoitoihin hakeutuneiden määrä on kasvanut? Mitä ajattelet ROGD-teoriasta? Luuletko, että tulevaisuudessa meillä on enemmän detrans-ihmisiä?

 En osaa sanoa yhtä syytä, miksi FtM-transhoitoihin hakeutuneiden määrä on kasvanut. Kukaan ei osaa vastata, tiedämme liian vähän. Uskon myös, että ilmiön taustalla on useita tekijöitä.

Yleinen tietoisuus ja suvaitsevaisuus selittää osaltaan ilmiötä. Myös sosiaalisella medialla on oma vaikutuksensa. Uusia kategorioita on luotu sukupuolen moninaisuuden nimissä, mutta auttavatko nämä kategoriat vai kaventavatko ne käsityksiämme sukupuolista? On monia tapoja olla mies ja nainen, on monia tapoja olla ihminen. Tällä hetkellä sukupuolirooleja rikkovat alkavat helpommin määritellä itsensä transihmisiksi. Myös sukupuolinormeja rikkovilta kysytään usein, mitä sukupuolta he todella ovat.

Mielestäni ROGD-ilmiö on olemassa. Meidän pitäisi tutkia sitä tarkemmin, eikä pitää yksinomaan transfobisena lähestymistapana.

Mitä tulee detransitoon, niin olen varma, että detrans-ihmisten määrä tulee lisääntymään tulevaisuudessa. Surullista on, että detrans-ihmiset joutuvat elämään transhoitojen vaikutusten kanssa loppuelämänsä ajan.

Mitä mieltä olet radikaalifeministeistä/genderkriittisistä feministeistä? Mielestäni heillä on paljon hyvää kritiikkiä nykyistä transaktivimia kohtaan, mutta valitettavasti heidän keskuudessa on myös oikeaa transfobiaa. Mitä mieltä olet?

 He ovat käyneet keskustelua hyvässä ja pahassa. Kuten transaktivistien kohdalla, myös genderkriittisten keskuudessa on niitä, jotka eivät mielestäni vie keskustelua eteenpäin. Viimeisin esimerkki oli tapaus, jossa transmiehelle sanottiin, kuinka tämä on liian pelkuri tehdäkseen itsemurhan. Tällainen retoriikka ei edistä genderkriittisten sanomaa millään tavalla, vaan aiheuttaa enemmän vahinkoa.  

 

Millä tavalla muuttaisit nykyistä transaktivismia?

Enemmän avoimuutta haasteiden suhteen, eikä niin mustavalkoista asennetta.

 

 

Oikeus olla samaa mieltä transaktivistien kanssa

Edellinen kirjoitukseni on kerännyt tähän mennessä eniten lukukertoja blogissani. Lisäksi kyseinen teksti on myös saanut eniten kommentteja.

Valtavirran transaktivismin ja naisten oikeuksien väliset ristiriidat ei ole aiheena mitenkään sellainen, etteikö siitä olisi muut ihmiset aiemmin keskustelleet. Erityisesti radikaalifeministit ovat aiheesta puhuneet paljon.

Monet tietävät, että radikaalifeministit eivät ole transsukupuolisten parhaimpia ystäviä. Tämän vuoksi ihmiset eivät mielellään ota tosissaan radikaalifeministien esille nostamia näkemyksiä edes silloin, kun kyseiset näkemykset ovat sellaisia, jotka jopa minä transmiehenä allekirjoitan.

Jaoin edellisen tekstin kommenttikentässä erään suomalaisen radikaalifeministisen blogin postauksen, joka kertoi esimerkkejä, millaisia ongelmia naisille on koitunut siitä, kun sukupuoli on perustunut itsemäärittelylle joko juridiikan tai käytännön tasolla.

Joku lukija on voinut miettiä, miksi ihmeessä transmies jakaa radikaalifeminististä materiaalia. Sanon nyt suoraan, että minulle jonkun seuraaminen somessa tai tietyn tahon materiaalin jakaminen ei ole merkki siitä, että olisin kaikista asioista samaa mieltä kyseisen tahon kanssa. Minä en halua luoda jotain omaa Twitter-kuplaa, jossa en näe mitään sellaista, josta en pidä tai ole 100% samaa mieltä. 

Edellisessä tekstissä mainitsin, että kerroin eräälle kaverilleni, millaisia ongelmia on ollut sellaisia maissa, joissa juridisen sukupuolen itsemäärittely on voimassa. Kaverini kauhistuneena totesi, ettei hän ollut ajatellut sellaista mahdollisuutta, että kuka tahansa mies voisi tekeytyä transnaiseksi päästäkseen naisten tiloihin. Itsemäärittely omalla ilmoituksella mahdollistaa tämän.

Myöhemmin tekstini kommenteissa väännettiin siitä, ovatko väärinkäytöt tapahtuneet sellaisissa maissa, joissa juridisen sukupuolen itsemäärittely on voimassa vai on kyse ollut siitä, että sukupuolen itsemäärittely on ollut voimassa käytännön tasolla.

 Minulle sanottiin, että jos ongelmat ovat tapahtuneet sellaisissa maissa, joissa juridisen sukupuolen itsemäärittely ei ole ollut voimassa, niin ei ole mitään syytä vastustaa juridisen sukupuolen itsemäärittelyä. Tässä kohtaa naurahdin ääneen, koska juridisen sukupuolen itsemäärittely voisi juuri johtaa sellaisiin väärinkäytön tilanteisiin. Toisaalta minulla on myös muita perusteluja, miksi en puolla itsemäärittelyä. 

Lainaan tähän saamaani kommenttia:

”Vaikka sukupuoli ei olisi virallisesti ilmoitusasia, se ei takaa, etteikö lakia kierrettäisi. Jos ongelmia tulee jo nyt, kuten Britanniassa ja muualla on käynyt, itseidentifikaation kirjaaminen lakiin ei ainakaan vähennä niitä. Suomessa miehet pääsevät vankilassa jo naisten puolelle käytännössä omalla ilmoituksella

(https://www.rikosseuraamus.fi/fi/index/seuraamukset/saannokset/maarayksetjaohjeet/sukupuolenkorjausprosessinlapikayneenjakorjausprosessissaolevanhenkilonsijoittaminenrikosseuraamuslaitoksessa80042018.html):

"-- Juridisen sukupuolen muutoksen edellytyksenä ei ole osallistuminen terveydenhuollon toimenpiteisiin, kuten hormonihoitoihin tai genitaali- tai muihin kirurgisiin toimenpiteisiin. -- Kun henkilö on sukupuolen korjausprosessissa, hänet kohdataan sukupuolessa, jota hoito vahvistaa."

"Kun on tiedossa henkilön sukupuolen korjausprosessi, tehdään laitossijoittelu ensisijaisesti hänen sukupuoli-identiteettinsä mukaan huomioiden henkilön sukupuolen korjausprosessin vaihe ja henkilön oma toive." ”

 

Tämän jälkeen alettiin näsäviisastelemaan, että määritelläänkö laissa, mitä pukuhuonetta kukakin saa käyttää. Kun vastasin tähän, että jos ei olisi mitään väliä, mitä pukuhuonetta kukakin käyttää, ei meillä olisi erikseen sukupuolitettuja tiloja. Tämän jälkeen minulle sanottiin, että laissa ei ole sellaista kohtaa, jossa juridisella naisella olisi oikeus olla naisten tiloissa. Kopioin tähän oman kommentin:

 ”Jos henkkareissa lukee nainen, ei henkilöä tuosta noin vaan poisteta naisten tiloista, vaikka henkilö olisi ulkoisesti selkeästi mies. Toki henkilölle voi sanoa, että hän on väärässä tilassa, mutta jos hän näyttää henkkarit, jossa lukee nainen, niin ei häntä voi estää olemasta naisten puolella.

Jos olet sitä mieltä, että voi estää, niin samalla kenet tahansa juridisen naisen (oli sitte kaikki transhoidot läpikäynyt transnainen tai miehekäs nainen, joka ei edes ole trans) voisi poistaa naisten tilasta, jos joku kokee heidät ahdistavana.”

Lainaan tähän myös kommenttia, jonka sain edelliseen postaukseen:

”Jos uimahallin sääntöihin kuuluu, että naisten pukuhuoneeseen saavat mennä vain naiset, ja naisten pukuhuoneessa oleva mies on juridisesti nainen, mihin henkilökunta voi perustaa määräyksensä, että tämän juridisen naisen on poistuttava pukuhuoneesta? Henkilön "poitamiseen paikalta" tarvitaan järjestyksenvalvojan tai poliisin valtuudet ja ne on hyvin tarkkaan määritelty, kuten myös se, että paikalta poistamiseen täytyy aina olla perusteltu syy. Jos tässä syy olisi se, ettei mies saa olla naisten pukuhuoneessa, täytyy pystyä määrittelemään kuka on mies. Jos mies on juridiselta sukupuoleltaan nainen, en tiedä, miten hänen poistamisensa naisten pukuhuoneesta on perusteltavissa. Ja kuten Tulenhenki huomautti, kaikkia on kohdeltava tasapuolisesti, eli jos juridinen nainen poistetaan paikalta sillä perusteella, että hän on biologinen mies, ei kellään biologisella miehellä olisi oikeutta olla naisten pukuhuoneessa, ei transnaisillakaan.”

 

Fakta on, että juridisen sukupuolen itsemäärittelyn väärinkäyttöä ei voi mitenkään kontrolloida. Tämän seikan vuoksi kukaan ei pysty vastaamaan, miten väärinkäytöt voisi estää. Jos tällaista edes kysyy erittäin kohteliaaseen sävyyn, niin saa transfoobikon leiman. Lainaan tähän kaverini kommentit:

 

 

 

Mainittakoon, että kaverini on erittäin kaukana transfoobikosta. Olen haastatellut häntä blogissani täällä.

 Varsinkin kun nykyään on yleistynyt sellainen näkemys, ettei kenenkään sukupuolta voi olettaa tämän ulkonäön perusteella, ja että pelkkä identiteetti määrittää sukupuolen. Itse en pidä lainkaan tästä ajattelutavasta, koska siitä seuraa lukuisia ongelmia, joista kärsivät myös perinteiset transsukupuoliset.

Edellisen tekstin kommenttiketjussa totesin, että mielestäni on varsin naiivia ajatella, etteikö transsukupuolinen voisi vastustaa juridisen sukupuolen itsemäärittelyä.

Sain tällaisen kommentin:

”No kukas niin ajattelee. Mutta ei se että sekulaari transsukupuolinen vastustaa lakimuutosta aatteellisista syistä tee vastustamisesta yhtään sen järkevämpää tai perustellumpaa kuin jos joku fundamentalisti cissukupuolinen vastustaa sitä uskonnollisista syistä.”

Naurahdin sekulaarille transsukupuoliselle. Minusta se oli niin hauska, että laitoin sen blogini kuvaukseen.

Tämän jälkeen jäin miettimään kyseistä kommenttia enemmän. Miksi ihmeessä minun täytyisi ajatella juuri tietyllä tavalla, koska olen transsukupuolinen? Kuuluuko transsukupuolisuuteen jotenkin automaattisesti se, että pitäisi ajatella asioista kuten transaktivistit sanovat?

Minä en kannata juridisen sukupuolen itsemäärittelyä omalla ilmoituksella. Minulla on tähän varsin hyvät perustelut. Minulle juridisen sukupuolen itsemäärittely omalla ilmoituksella varsinkin ilman mitään transhoitoja ei ole mikään ihmisoikeus-kysymys. Minä en jaa sellaista maailmankuvaa, jossa sukupuoli ei liity millään tavalla kehoon. Tämän vuoksi en myöskään pidä nykyisestä pronomini-vouhotuksesta.

 

Lainaan tähän kommentin, jonka olen saanut toiseen postaukseen, tummennan tärkeät kohdat:

”Miksi en kestä nykyistä t-aktivismia. Se pakottaa ihmiset toimimaan vastoin omaa kehollista kokemustaan. Olla sellainen kuin on (tai tavoitella sellaista kehoideaalia kuin haluaa) on eri asia kuin vaatia tulla nähdyksi ja koetuksi tietyllä tavalla. Tulkinta toisen ihmisen sukupuolesta ei perustu toisen kertomaan pronominiin, vaan siihen miltä tämä näyttää, kuulostaa, tuoksuu, miten käyttäytyy jne. Sen tulkinnan ihminen tekee varsin automaattisesti. Nykyinen identiteetti = pronomini = sukupuoli -henki on vieraantunut fyysisestä todellisuudesta ja ikään kuin vaatii muiltakin vastaavaa vieraantumista. Mä taas haluan elämässäni vaalia hyvää yhteyttä omaan kehooni.”

En tiedä tämän kommentoijan taustoja, mutta olen hänen kanssaan samaa mieltä. Minä en ollenkaan pidä ajatuksesta, ettei ihmisen sukupuolta voisi olettaa tämän ulkonäön perusteella. Valtaosa ihmisistä ei pidä tällaisesta. Minun kohdallani ongelma on myös siinä, että ihmiset helposti voivat luulla, että itse ajattelen näin, koska olen transsukupuolinen.

Olen kuitenkin melko varma, että juridisen sukupuolen itsemäärittely tulee astumaan voimaan, jos ei nyt jotain aivan ihmeellistä tapahdu. Tästä tulevat hyötymään sellaiset transsukupuoliset, joiden ulkonäkö ja sukupuoli-identiteetti ovat yhtenevät, eli he ovat jo aloittaneet transhoidot, mutta transpolien resurssien puutteiden vuoksi menee paljon aikaa, ennen kuin he saavat puollon juridisen sukupuolen muuttamiseen. Mutta koska juridisen sukupuolen itsemäärittely tarkoittaa nimensä mukaisesti sitä, että kuka tahansa, vaikka ei olisi edes transsukupuolinen, voisi vaihtaa juridisen sukupuolensa.

Lisäksi translaki-kamppanjoinissa on puhuttu todella paljon turhista ja pakotetuista hormonihoidoista, vaikka transsukupuoliset haluavat hormoneja. Lisäksi transpolit on haukuttu maan rakoon. En ole koskaan ymmärtänyt heitä, jotka valittavat transpoleista. Niin kauan, kun transhoidot maksetaan julkisella puolella, valtiolla on myös oikeus päättää, kuka voi aloittaa transhoidot.

Tässä yhteydessä en tarkoita konkreettisesti valtiota vaan lääkäreitä, joiden tehtävä on arvioida, hyötyykö tutkittava transhoidosta. Kannatan lisääntymiskyvyttömyyden vaatimuksen poistoa, koska sillä ei ole käytännön tasolla merkitystä, lisäksi vaatimuksen poisto vähentää byrokratiaa.

Olen kuitenkin totaalisen kyllästynyt iänikuisesta propagandasta, kuinka transsukupuolisia muka pakkostelirilisaatioitasiin. Transhoidot tekevät ihmisestä lisääntymiskyvyttömän.

En pidä lainkaan sellaisesta aktivismista, jossa vedotaan tarkoituksella tunteisiin, valehdellaan, mustamaalataan ja hiljennetään ihmiset, jotka eivät ole asioista samaa mieltä, vaikka he mahdollisesti kuuluisivat samaan viiteryhmään.

Keskustelupalstojen antia:

 

Poimintoja Twitter-kuplasta: 

 

 

 

 

 

 

 

"...eikä heistä käytetty termi sitä paitsi ole minkään arvoinen, jos se ei kerro lausujansa todellista mielipidettä"

Edellisessä kirjoituksessani otin lyhyesti kantaa tähän uutiseen, joka käsitteli persoonapronominien kertomista sosiaalisessa mediassa. Kommenttikentässä näin erittäin hyvän kommentin, jonka allekirjoitan täysin. Kommentti on niin osuva, että kopioin sen suoraan tänne:

”Ylen transsukupuolisia koskevat jutut ovat aika mielenkiintoisia. Tyypillisesti haastatellaan tiettyä poliittista joukkoa, jonka perusteella valistetaan kansaa siitä millaisia transsukupuoliset ovat. Tästäkin saa sellaisen kuvan, että kaikkien transsukupuolisten elämä on loppuun saakka hirveää tappelua termeistä ja heidän syntymässä määritelty sukupuolensa näkyy iän kaiken naamasta. Ei pidä paikkaansa.

Mitä yle ei vaivautunut kertomaan?

 A) Suurin osa kaikista transsukupuolisista ei ilmoita pronominejaan missään profiilissa eikä muuallakaan, koska pitää sitä naurettavana, turhana tai teennäisenä.

B) Merkittävän osan ei tarvitse ilmoittaa pronominejaan missään, koska varsinaiset transsukupuoliset, jotka korjaavat sukupuolensa yleensä näyttävät sen jälkeen mieheltä tai naiselta identiteettinsä mukaan. Feministinen itsemäärittelyjoukko, joka ei usko sukupuolensa liittyvän kehoonsa mitenkään on aivan oma asiansa.

C) Osa transsukupuolisista ei jaa maailmankuvaa, jossa ihminen voi itse päättää sukupuolensa ja määrätä mitä heistä saa sanoa. Heistä ihmisillä kuuluu olla oikeus sanoa mitä he ajattelevat, eikä heistä käytetty termi sitä paitsi ole minkään arvoinen, jos se ei kerro lausujansa todellista mielipidettä.”