tiistai 1. marraskuuta 2022

Kommentti Trans ry:n puheenjohtajan mielipidekirjoitukseen Helsingin Sanomissa

Trans ry:n puheenjohtaja Valo Vesikauris oli kirjoittanut 31.10 Helsingin Sanomiin mielipidekirjoituksen otsikolla ”Transsukupuolisuus ei ole mielipidekysymys”. Päätin kommentoida Vesikauriin esittämiä näkemyksiä.

 

Vesikauris: "IHMISOIKEUDET eivät ole mielipidekysymyksiä. Kun puhutaan transsukupuolisten ihmisten oikeudesta itsemäärittelyyn, keholliseen koskemattomuuteen ja oikeuteen elää vapaasti ja turvassa omana itsenään, esiin nousee silti puheenvuoroja sen puolesta, että näiden oikeuksien puolustamisen lisäksi olisi tärkeää kuulla vastakkaisia näkemyksiä tasapuolisuuden nimissä."

Kommentti:

 - Ihmisoikeudet eivät ole tyhjästä revittyjä kaikkivoipia totuuksia vaan ne ovat sopimuksia, jotka ovat syntyneet neuvottelujen tuloksina.

 - Koska juridisen sukupuolen itsemäärittely on mahdollista käytännössä kenelle tahansa ilman mitään kriteereitä, se vaikuttaa koko yhteiskuntaan ja käsitykseen siitä, kuinka ymmärrämme sukupuolen käsitteen. Tämän takia on perusteltua kuunnella kaikenlaista näkökulmaa aiheeseen liittyen.

- Transsukupuolisuuden kontekstissa on mielenkiintoista puhua "kehollisesta koskemattomuudesta", sillä transsukupuoliset nimenomaan haluavat kehoa muokkaavia transhoitoja. Mitä tulee "omana itsenä elämiseen", niin transsukupuolinen lähtökohtaisesti haluaa tehdä itseensä muutoksia.

 

Vesikauris: "Translakiuudistuksen yhteydessä ”erilaisten mielipiteiden” kuulemisen puolesta on puhunut muun muassa kansanedustaja Leena Meri (ps). Tällaisen lähestymistavan vuoksi lakiuudistusta parhaillaan käsitteleviin eduskunnan valiokuntiin on kutsuttu kuultaviksi ihmisoikeus- ja asiantuntijatahojen lisäksi yksittäisiä henkilöitä sekä järjestöjä, jotka suhtautuvat transsukupuolisiin avoimen torjuvasti ja vihamielisesti."

Kommentti:

- Sama pointti kuten aiemminkin, eli koska lakiuudistus vaikuttaa siihen, kuinka yhteiskunnassa ymmärrämme sukupuolen käsitteen. Tämän vuoksi erilaisia näkökulmia on tärkeä kuunnella.

-Kun jotain tahoa kutsutaan avoimen torjuvaksi ja vihamieliseksi, pitäisi tästä myös antaa konkreettisia esimerkkejä. 

- LHB-Liitto on yksi taho, jonka kuulemisesta transaktivistit eivät pidä. Kuitenkin pitää muistaa, että moderni transaktivismi ratsastaa sen yhteiskunnallisen hyvän tahdon varassa, jonka seksuaalivähemmistöt ovat vuosikymmenien saatossa luoneet. Tämän vuoksi on täysin perusteltua, että muun muassa LHB-Liitto esittää näkemyksensä lakiuudistuksesta.


Vesikauris: "Transihmisten oikeuksia vastustavien soraäänten nostaminen yhtä arvokkaiksi ansioituneiden ihmisoikeustoimijoiden ja asiantuntijoiden näkemysten, tutkimustiedon sekä kansainvälisten sopimusten ja suositusten kanssa luo tasapuolisuusharhan, joka antaa transvihamielisyydelle ja ihmisoikeuksien vastustamiselle legitimiteettiä, joka ei niille kuulu."

Kommentti:

- Mitkään Suomea velvoittavat ihmisoikeussopimukset eivät sano, että juridinen sukupuoli pitäisi perustua itsemäärittelyyn. Suomi on saanut huomautuksia muodollisesta "pakkosterilisaatio"- vaatimuksesta, jonka poistoa toki itsekin kannatan, vaikka käytännössä sillä ei ole merkitystä. Ensinnäkin itse halutut transhoidot tekevät steriiliksi ajan myötä, toisekseen lääkärit ovat vuosia kiertäneet kyseistä muodollista vaatimusta. Meillä on esimerkiksi julkisuudessa ollut myös "synnyttävä mies" eli biologinen nainen, joka on juridisesti mies. Tämä esimerkki kertoo, ettei meillä ole varsinaista pakkosterilisaatiota.

- On toki arvostettavaa, että transsukupuolisten oloja halutaan parantaa, mutta minkään ryhmän oikeuksia ei voida ajaa muiden ihmisryhmien yli. Esimerkiksi tietyt modernin transaktivismin tavoitteet ovat ristiriidassa naisten ja lasten oikeuksien kanssa.

 

Lopuksi sanottakoon, että vaikka kikkailisimme määritelmillä, termeillä ja merkinnöillä dokumenteissa, pelkästään tällä ei ole merkitystä arkielämän todellisuuteen. Jos ei käy medikaalisia transhoitoja läpi, elämä ei eroa käytännössä mitenkään muista syntymäsukupuolen edustajista, vaikka identifioituisikin jollain toisella tavalla. Kehollisuus vaikuttaa siihen, kuinka meidät kohdataan. Myös sellaiset ihmiset, jotka puoltavat nykyistä laveaa transsukupuolisuuden määritelmää, suhtautuvat eri tavalla transitioituviin transsukupuolisiin ja niihin, jotka vain kutsuvat itseään transihmisiksi, vaikka eivät kävisi minkäänlaisia transhoitoja läpi. Puhua voi mitä tahansa, mutta käytös kertoo todellisen asenteen.


3 kommenttia:

  1. Kiitos, jälleen tuli asiaa ytimekkäästi ja selkeässä muodossa. Vesikauriin teksti on nimenomaan mielipidekirjoitus eikä asiantuntijakirjoitus. Kuten tyylistä huomaa, hänen pääsanomansa on pöytään hakkaamista "mutta kun minä olen oikeassa ja näin vaan on", ja sitten tuleekin jo transaktivistien greatest hits eli omalaatuisesti ymmärretyt ihmisoikeudet sekä "jos et ole samaa mieltä, olet vihaaja." Vesikauriin kannattaisi ehkä tutustua siihen mitä demokratia on ja miten se toimii, nyt on selvästi vieras käsite.

    VastaaPoista
  2. Olen entinen hlbt-aktivisti ja ottanut etäisyyttä porukkaan, koska se tuntuu lipuneen kauas ihmisten kehollisesta todellisuudesta ja kaikenlaisesta toisten rajojen kunnioittamisesta.

    VastaaPoista
  3. Netissä transaktivisteista saa sellaisen kuvan, että kehitysaskeleet, joita itse kävin teininä ja nuorena aikuisena läpi, ovat jääneet käymättä. Esim.
    - Toisten seksuaalisten rajojen hyväksyminen. Aina välillä nousee joku uusi kohu, kun joku on ilmaissut omia seksuaalisia rajojaan (esim. SuperStraight). Rajat ovat heille fobiaa.
    - Sen hyväksyminen, että kun elää omaa elämäänsä, kaikki muut eivät niitä omia ratkaisuja ymmärrä tai hyväksy. Aikuinen pystyy elämään sen kanssa ja tekee ne ratkaisut silti tämän tieodstaen. Transaktivistit tuntuvat vaativan muilta (ihan randomeiltakin) ehdotonta paijausta identiteetilleen, esim. tää yksi jo yli 30-vuotias panseksuaali muunsukupuolinen, jolla oli jatkuva tarve tulla kaapista töissäkin jne.
    - Kehollisuuden rajojen hyväksyminen. Identiteetti = sukupuoli, ei tarvii hormojena, riittää kun sanoo mitä on, on fantasiamaailmaa. Leikissä näin voi olla, mutta että yhteiskunnassa pitäisi. Mielikuvituksen ja toden ero ei ole selvä. Tää on tosi outoa, koska lapsetkin yleensä tajuaa tän eron jo alakouluiässä.
    Sukupuolisuus on myös aikuisuutta. Onko sukupuolisuuden kriisi myös aikuistumisen kriisi? Mitä olet Tulenhenki tällaisesta mieltä?

    VastaaPoista

Haastattelu: politisoituneen queer-tutkimuksen negatiiviset vaikutukset transaktivismiin

Tervehdys blogini lukijoille. Tässä tekstissä haastattelen transnaista, joka suhtautuu myös kriittisesti nykyiseen valtavirran transaktivism...