"...eikä heistä käytetty termi sitä paitsi ole minkään arvoinen, jos se ei kerro lausujansa todellista mielipidettä"

Edellisessä kirjoituksessani otin lyhyesti kantaa tähän uutiseen, joka käsitteli persoonapronominien kertomista sosiaalisessa mediassa. Kommenttikentässä näin erittäin hyvän kommentin, jonka allekirjoitan täysin. Kommentti on niin osuva, että kopioin sen suoraan tänne:

”Ylen transsukupuolisia koskevat jutut ovat aika mielenkiintoisia. Tyypillisesti haastatellaan tiettyä poliittista joukkoa, jonka perusteella valistetaan kansaa siitä millaisia transsukupuoliset ovat. Tästäkin saa sellaisen kuvan, että kaikkien transsukupuolisten elämä on loppuun saakka hirveää tappelua termeistä ja heidän syntymässä määritelty sukupuolensa näkyy iän kaiken naamasta. Ei pidä paikkaansa.

Mitä yle ei vaivautunut kertomaan?

 A) Suurin osa kaikista transsukupuolisista ei ilmoita pronominejaan missään profiilissa eikä muuallakaan, koska pitää sitä naurettavana, turhana tai teennäisenä.

B) Merkittävän osan ei tarvitse ilmoittaa pronominejaan missään, koska varsinaiset transsukupuoliset, jotka korjaavat sukupuolensa yleensä näyttävät sen jälkeen mieheltä tai naiselta identiteettinsä mukaan. Feministinen itsemäärittelyjoukko, joka ei usko sukupuolensa liittyvän kehoonsa mitenkään on aivan oma asiansa.

C) Osa transsukupuolisista ei jaa maailmankuvaa, jossa ihminen voi itse päättää sukupuolensa ja määrätä mitä heistä saa sanoa. Heistä ihmisillä kuuluu olla oikeus sanoa mitä he ajattelevat, eikä heistä käytetty termi sitä paitsi ole minkään arvoinen, jos se ei kerro lausujansa todellista mielipidettä.”

Transaktivistien puhkikuluneet mantrat

Olen huomannut, että transaktivistit hokevat keskenään samoja mantroja. Itse en ole hyvin pitkään aikaan saanut mitään irti näistä hoetuista mantroista. Monet näistä mantroista kuulostavat lähinnä kollektiiviselta valehtelulta. Tässä kirjoituksessa käsittelen joitakin yleisiä transaktivistien hokemia, ja pohdin niiden ongelmallisuutta.

"Biologinen sukupuoli on jatkumo."

Tätä väitettä kuulee nykyään paljon transkeskustelussa. Mielestäni väite on ongelmallinen. Hormonaaliset ja kirurgiset transhoidot muuttavat transsukupuolisen henkilön sekundaarisia sukupuolen ominaisuuksia. Sen sijaan primaarisia sukupuolen ominaisuuksia (toimivat lisääntymiselimet ja sukupuolikromosomit) ei voida muuttaa transhoitojen avulla. 

Oleellista on ymmärtää, että primaariset sukupuolen ominaisuudet eivät muodosta jatkumoa. Intersukupuolisuus ei ole todiste biologisen sukupuolen jatkumosta, koska intersukupuolisuus on harvinainen sukupuolen kehityspoikkeama. Minua häiritsee, kun jotkut transsukupuoliset rinnastavat intersukupuolisuuden ja transsukupuolisuuden toisiinsa, vaikka kyse on kokonaan eri asioista. Mielestäni transsukupuolisten ei pitäisi puhua intersukupuolisten puolesta. 

Sen sijaan sekundaaristen sukupuolen ominaisuuksien voi ajatella asettuvan jatkumolle, koska jopa saman sukupuolen sisällä voi olla hyvin paljon vaihtelua. Sekundaariset sukupuolen piirteet kehittyvät pääasiassa murrosiässä. Kuitenkin biologisen sukupuolen kannalta primaariset sukupuolen piirteet ovat olennaisempia kuin sekundaariset ominaisuudet. Tämän vuoksi transsukupuolisen biologinen sukupuoli ei muutu transhoitojen avulla.

"Transmiehet ovat miehiä ja transnaiset ovat naisia."

Kaunis ajatus, mutta todellisuudessa transmiehet ovat transmiehiä ja transnaiset ovat transnaisia. Minä olen transmies, enkä minä voi puhua syntyperäisten biologisten miesten puolesta. En minä tiedä, millaista on olla syntyperäinen biologinen mies. Minä tiedän, millaista on olla transmies. On toki tilanteita, joihin transsukupuolisuuteni ei vaikuta, ja tällöin minut kohdataan vain miehenä. Vaikka paasaisin maailman tappiin asti olevani mies, niin ei tämä muuta sitä faktaa, että kaikesta huolimatta olen transmies. 

"Vain transsukupuoliset määrittelevät transfobian."

Tämä väite antaa olettaa, että transsukupuoliset olisivat keskenään homogeeninen joukko, joka jakaa automaattisesti tietyt arvot ja mielipiteet. Todellisuudessa transsukupuolisiin mahtuu kaikenmaailman hiihtäjiä, vaikka toki julkisuuteen hakeutuukin keskimäärin eksentrisimmät yksilöt. 

Minun määritelmäni transfobiasta eroaa queer-kuplassa elävän transsukupuolisen vastaavasta transfobian määritelmästä.Selkeyden vuoksi transfobialle pitäisi olla joku yleinen määritelmä, koska tällä hetkellä transfobian merkitys on hyvin vahvasti hämärtynyt. 

"Ei ole valinta olla trans."

Joskus aikoinaan tämä on pitänyt paikkansa, mutta nykyään joidenkin käsitysten mukaan transsukupuolisuuteen ei tarvita dysforiaa. Omaan korvaani trans ilman dysforiaa kuulostaa selkeästi elämäntapavalinnalta. 

"Transnaisia deittailevat miehet eivät ole homoja."

Vastaavaa väitettä eri muunnoksineen riippuen siitä, onko kyse transnaisesta vai transmiehestä ja transsukupuolisen omasta seksuaalisesta suuntautumisesta kuulee hyvin paljon.

Olen huomannut, että osa itsensä heteroksi määrittelevät transmiehet ja transnaiset haluavat kumppanikseen heteronaisen tai heteromiehen. Kuulemani mukaan nämä deitttailuyritykset eivät juuri koskaan pääty kovin hyvin. Itsensä homoksi määrittelevät transmiehet valittavat, että homomiehet ovat transfobisia. Kuulemani mukaan lesboksi itsensä määrittelvät transnaiset valittavat samasta asiasta.

Itse olen hyvin kyllästynyt tähän kitinään. Mielestäni nämä yksilöt ampuvat itseään jalkaan, kun eivät hyväksy biologisen sukupuolensa realiteetteja. Havaintoni mukaan nämä yksilöt hakevat muilta ihmisiltä validaatiota omalle identiteetilleen, mikä kertoo, että nämä yksilöt ovat itse epävarmoja omasta identiteetistään. Tämän vuoksi nämä ihmiset ahdistuvat mahdollisesta biseksuaalista/panseksuaalista kumppanista, koska biseksuaalisuus/panseksuaalisuus ei välttämättä samalla tavalla validoi transsukupuolisen identiteettiä. 

"Et tarvitse hormoneita tai kirurgisia toimenpiteitä ollaksesi mies/nainen. Identiteettisi määrittelee sukupuolesi."

Ihmisen identiteetti ei määritä sosiaalista todellisuutta. Sosiaalinen sukupuoli on hyvin vahvasti sidoksissa fyysiseen todellisuuteen. Naisen näköinen henkilö voi olla identiteetiltään mies, mutta ihmiset kokevat tämän henkilön kuitenkin pohjimmiltaan naisena, vaikka puhuttelisivatkin tätä miehenä. Kuitenkaan tämä henkilö ei tiedä, millaista on tulla kohdatuksi miehenä. Ihmisiä ei lähtökohtaisesti kiinnosta muiden identiteetit, lukuun ottamatta intersektionaalisen feminismin queer-kuplaa. 

Toisinaan tätä väitettä hokevat myös sellaiset transsukupuoliset, jotka ovat saaneet hormonaalisia ja kirurgisia transhoitoja. Tässä kohtaa kohottelen aina kulmiani, koska en ymmärrä, miksi nämä ihmiset ovat edes halunneet medikaalisia transhoitoja, jos keho ei liity mitenkään sukupuoleen. 

Transmiesten väitteet, joita en allekirjoita

Olen huomannut tiettyjen väitteiden toistuvan useissa transmiesten haastatteluissa. Itse olen kokenut kyseiset väitteet melko yksioikoisina ja anteeksipyytelyinä miehenä olemisesta. Tässä kirjoituksessa otan kantaa kyseisiin väitteisiin.

 

”Naisoletettuna minua ei kuunneltu. Nykyään voin puhua ihmisten päälle, eikä muut keskeytä.”

Tiedän paljon miehiä, jotka eivät tule kuulluksi. Tunnen kyllä naisia, jotka tulevat erittäin hyvin kuulluksi. Mielestäni tämä seikka ei liity sukupuoleen vaan enemmän ulosantiin ja sosiaalisiin taitoihin. Toisekseen minä en pidä kovin hyvätapaisena, jos joku puhuu muiden ihmisten päälle riippumatta sukupuolesta.

Itse en koe, että minua kuunneltaisiin paremmin kuin aikaisemmin. Koen, että tilanne on pysynyt aika lailla samana. Sen sijaan minulta vaaditaan aiempaa enemmän oma-aloitteisuutta, osaamista ja vastuuta. Ihmiset ovat myös vähemmän empaattisia minua kohtaan. Nämä seikat eivät tulleet toki mitenkään yllätyksenä, koska olin tietoinen ennen transitiota, ettei miesten elämä ole ruusuilla tanssimista. 

Toki ihmiset pitävät minusta enemmän kuin ennen transhoitoja, mutta tämä johtuu siitä, että voin itse paremmin. 

Mainittakoon toki, että olen huomannut parran kanssa saavani parempaa asiakaspalvelua. Ihmiset myös kohtelevat naisia ja miehiä eri tavalla, minkä olen omakohtaisesti saanut kokea ulkonäköni miehistyessä. Oleellista on kuitenkin ymmärtää, ettei miesten kohtelu automaattisesti ole aina naisten kohtelua parempaa.

”Minua ahdistaa, kun miehet puhuvat naisista alentuvaan sävyyn.”

Paskanjauhaminen ei ole sukupuolisidonnaista. Naiset eivät ole miehiin verrattuna siveydensipuleita. Naiset eivät puhu miehistä sen kauniimmin. On toki olemassa sellaisia miehiä, jotka ovat oikeasti naisvihamielisiä. Usein näitä miehiä yhdistää myös muut ikävät ominaisuudet, enkä viihdy tällaisten miesten seurassa.

”Seksuaalinen häirintä loppui sukupuolenkorjausprosessin myötä.”

Tiedän kyllä, että monet naiset ja jotkut transmiehet ennen transprosessia ovat kokeneet seksuaalista häirintää, enkä todellakaan vähättele heitä. Itse en kokenut lainkaan seksuaalista häirintää ennen sukupuolenkorjausprosessia. Ensimmäiset kokemukset seksuaalisesta häirinnästä olen kokenut vasta miehenä eläessä. Mainittakoon, että näissä tilanteissa on tullut hyvin selväksi, että minut nähtiin miehenä, eli minua ei nähty naisena näissä tilanteissa.

Seksuaalinen häirintä on ilmennyt muun muassa lähentelynä, kähmintänä, väkisin suuteluna ja olen jopa saanut pyytämättä alastonkuvan (naiselta) sosiaalisen median kautta. Ahdistelua on tapahtunut sekä naisten että miesten taholta. Miesten tekemä ahdistelu on tapahtunut tilanteissa, joissa minua on luultu todennäköisesti homomieheksi, sillä osa näistä tapahtumista on sattunut LGBT-ympäristössä. Mainittakoon, että nämä tapahtumat ovat olleet yleisiä LGBT-paikkoja, eli en ole vahingossa päätynyt mihinkään homomiesten tapahtumiin. Koska minua ei noissa tilanteissa ole tunnistettu transmieheksi, niin minua on täten pidetty homomiehenä.

 

”Naiset tulkitsevat ystävällisyyden helposti flirtiksi.”

Monet naiset ovat kyllä sanoneet, että olen harvinaisen mukava mies, koska kuuntelen heitä. Minulle on näiden kommenttien jälkeen tullut tyhmä olo, koska omasta mielestäni minulla on normaalit käytöstavat. Lisäksi olen miettinyt, millaisten miesten kanssa nämä naiset ovat aikaa viettäneet, jos minä olen harvinaisen mukava mies.