Esittely

Tervehdys lukijoille,

Olen suomalainen transmies, joka kuuluu Y-sukupolveen. Tarkoitukseni on muun muassa kritisoida nykyistä transaktivismia ja sen ympärillä käyvää keskustelua. En ole intersektionaalinen feministi, enkä pidä siitä, kuinka intersektionaalinen feminismi on sotkettu transsukupuolisuuteen. 

Tarkoitukseni ei ollut koskaan puhua näistä asioista, sillä halusin ainoastaan elää normaalia elämää. Olen odottanut, että nykyinen transkeskustelu laantuisi, mutta loppua ei valitettavasti näy. Tämän hetkinen tilanne on sellainen, etten voi olla enää hiljaa. Nykyinen transkeskustelu on eritttäin polarisoitunutta, ja jopa myös transihmisten keskuudessa on erilaisia näkemyksiä. Haluan tuoda ilmi, ettei transsukupuolisuus kerro ihmisen muista ominaisuuksista tai arvomaailmasta yhtään mitään. 

Kirjoitan Tulenhenki-nimimerkillä. Korostan, että puhun transmiehen näkökulmasta, ja että puhun vain ainoastaan omasta puolestani.

Seuraavaksi kerron joitakin teemoja, joita aioin käsitellä blogissani:

- Transsukupuolisen biologinen sukupuoli ei muutu transhoidoilla. Biologisen sukupuolen merkitystä ei voi mitätöidä. On toki tilanteita, joissa biologisen sukupuolen merkitys on melko vähäpätöinen, mutta on tilanteita, joissa biologinen sukupuoli oleellinen (esimerkiksi terveydenhuolto ja deittailu).

- Olen sitä mieltä, että transihmisten pitää sopeutua yhteiskuntaan. Ei niin, että yhteiskunta muutetaan transihmisiä varten. Monet transsukupuoliset haluavat kadota muiden ihmisten joukkoon korjauksen jälkeen. 

- Ei ole transfobiaa, jos ei halua seksiä/seurustella transsukupuolisen kanssa. Kuitenkin myös transsukupuolinen voi löytää kumppanin. 

- Transsukupuolisuus ja homoseksuaalisuus ovat eri asioita. Myös intersukupuolisuus ja transsukupuolisuus ovat eri asioita. Monelle tämä on selvää, mutta toisinaan nämä käsitteet menevät keskustelussa sekaisin.

- Sukupuolenkorjausprosessi usein parantaa transsukupuolisen elämänlaatua, mutta prosessi ei ole ratkaisu henkilön muihin ongelmiin. Lisäksi transprosessi on aina enemmän tai vähemmän kompromissi, koska valitettavasti on asioita, joita transhoidot eivät korjaa. Tämän vuoksi transhoitoihin on suhtauduttava realistisesti. Haluan myös tuoda esille keinoja, kuinka transihmiset voivat elää mielekästä elämää sukupuolenkorjauksen aikana ja jälkeen. 

-On olemassa ihmisiä, jotka kokevat jossain vaiheessa elämäänsä olevansa transsukupuolisia tai pohtivat sukupuoltaan, mutta myöhemmin tulevat siihen johtopäätökseen, etteivät ole transsukupuolisia. Lisäksi detransitiota (transhoitojen katumista) ilmiönä ei voi sivuuttaa. Myös nämä ihmiset tarvitsevat apua.

-Transfobia on todellinen ilmiö, mutta tällä hetkellä transfobiaa huudetaan yhteyksissä, joissa ei todellisuudessa ole transfobiaa. Minä itse olen kokenut transfobiaa erittäin vähän.

- Transtutkimukset ovat ehdottoman tarpeelliset. Myös juridisen sukupuolen itsemäärittelyyn liittyy ongelmia, en esimerkiksi koskaan ole ymmärtänyt, miten se hyödyttää transsukupuolista yksilöä. Lisäksi Suomen julkisen terveydenhuollon piiriin kuuluvat sukupuolenkorjaushoidot ovat etuoikeus maailman mittakaavassa.

-Tämä blogi ei ole transsukupuolisten safe space. Netissä on aivan tarpeeksi transsukupuolisten halilaatikoita.

-Blologiani saa mielellään jakaa. Kommentointi on myös hyvin tervetullutta. Kommentit julkaisen esitarkistuksen jälkeen. Selkeästi jonkun yksityisyyttä loukkaavia kommentteja en julkaise.